Discussion:
Fokker D23
(too old to reply)
Tapsa T
2007-03-12 09:54:43 UTC
Permalink
Onko kenelläkään tarkempaa tietoa ko konetyypistä, kuukkelikaan ei juuri
löytänyt ainakaan tunnetuimmilla kielillä, tyypissä oli sekä vetävä että
työntöpotkuri, miksiköhän, mitä etuja sillä saavutettiin. Miten lentäjä
pelastautui, koneessa tuskin oli heittoistuinta.

Tapsa
Tero P. Mustalahti
2007-03-12 11:30:26 UTC
Permalink
Post by Tapsa T
Onko kenelläkään tarkempaa tietoa ko konetyypistä, kuukkelikaan ei juuri
löytänyt ainakaan tunnetuimmilla kielillä, tyypissä oli sekä vetävä että
työntöpotkuri, miksiköhän, mitä etuja sillä saavutettiin. Miten lentäjä
pelastautui, koneessa tuskin oli heittoistuinta.
Haku "Fokker D.XXIII" tuottaa aikalailla ihan käyttökelpoisia tuloksia
perustietoineen niin englanniksi kuin saksaksikin. Mitään syvällisempää
tietoa ei noin marginaalisesta tyypistä varmaan netissä asti olekaan.

Tässä yksi:

http://avia.russian.ee/air/holland/fokker_d-23.php


Tero P. Mustalahti
t***@helsinki.fi.invalid
2007-03-12 11:44:57 UTC
Permalink
Post by Tero P. Mustalahti
Haku "Fokker D.XXIII" tuottaa aikalailla ihan käyttökelpoisia tuloksia
perustietoineen niin englanniksi kuin saksaksikin. Mitään syvällisempää
tietoa ei noin marginaalisesta tyypistä varmaan netissä asti olekaan.
http://avia.russian.ee/air/holland/fokker_d-23.php
Kappas. Melkoisesti samannäköinen kuin Saab J21 !




-Tapio-
Petri JJ
2007-03-12 12:08:42 UTC
Permalink
On Mon, 12 Mar 2007 11:54:43 +0200, "Tapsa T"
Post by Tapsa T
Onko kenelläkään tarkempaa tietoa ko konetyypistä, kuukkelikaan ei juuri
löytänyt ainakaan tunnetuimmilla kielillä, tyypissä oli sekä vetävä että
työntöpotkuri, miksiköhän, mitä etuja sillä saavutettiin. Miten lentäjä
pelastautui, koneessa tuskin oli heittoistuinta.
Tapsa
http://www.dutch-aviation.nl/index5/Military/index5-1%20D23.html
Yllä olevasa linkissä on käsitelty ohimennen kysymääsi asiaa
pelastautumisesta. Eli sitä näkökohtaa ei otettu huomioon suunnittelussa
ja lienee yksi syy miksi sitä ei ikinä sarjatuotantoon otettu, koska
olisi vaatinut heittoistuimen, joka taasen oli tuohon aikaan vasta
suunnitteluasteella.

Suorituskykyä kyllä näkyi löytyvän. Konetyypin kehitys loppui kun
saksalaiset valtasivat hollannin ja sitä myöden Fokkerin tehtaat.
Ainoa kone joka oli tuohon mennessä tehty muistaakseni tuhoutui -40
taisteluissa. Muutenkin tuo konsepti oli jo osittain epäonnistunut, kun
takimmaisen moottorin (ilma)jäähdytys oli osoittautunut ongelmalliseksi.

Vähän samaa tyyliä edusti mm. Dornier Do335A, olisiko saanut jotain
aikoinaan vinkkejä Fokkerin tekemästä protosta?

Lisää omituisuuksia metsästävälle vielä Messerschmitt Me 609.
Kyllähän noita outoja konsepteja on ollut paljonkin ja varsinkin toisen
sodan lopulla. Aika mielenkiintoisia kaikkiaan..

P
Heikki Heinonen
2007-03-12 12:10:45 UTC
Permalink
Post by Petri JJ
On Mon, 12 Mar 2007 11:54:43 +0200, "Tapsa T"
Post by Tapsa T
Onko kenelläkään tarkempaa tietoa ko konetyypistä, kuukkelikaan ei juuri
löytänyt ainakaan tunnetuimmilla kielillä, tyypissä oli sekä vetävä että
työntöpotkuri, miksiköhän, mitä etuja sillä saavutettiin. Miten lentäjä
pelastautui, koneessa tuskin oli heittoistuinta.
Tapsa
http://www.dutch-aviation.nl/index5/Military/index5-1%20D23.html
Yllä olevasa linkissä on käsitelty ohimennen kysymääsi asiaa
pelastautumisesta. Eli sitä näkökohtaa ei otettu huomioon suunnittelussa
ja lienee yksi syy miksi sitä ei ikinä sarjatuotantoon otettu, koska
olisi vaatinut heittoistuimen, joka taasen oli tuohon aikaan vasta
suunnitteluasteella.
Periaatteessahan tuon potkurin olisi voinut irrottaa räjähtävillä pulteilla
juuri ennen hyppäystä. Sellaista ei kai kuitenkaan kokeiltu. Se olisi kuitenkin
ollut yksinkertaisempi järjestää kuin heittoistuin.

Tässä on kanssa keskustelua:

http://boards.historychannel.com/thread.jspa?threadID=700004982&messageID=700067039
Tapsa T
2007-03-12 12:40:18 UTC
Permalink
Post by Petri JJ
On Mon, 12 Mar 2007 11:54:43 +0200, "Tapsa T"
Post by Tapsa T
Onko kenelläkään tarkempaa tietoa ko konetyypistä, kuukkelikaan ei juuri
löytänyt ainakaan tunnetuimmilla kielillä, tyypissä oli sekä vetävä että
työntöpotkuri, miksiköhän, mitä etuja sillä saavutettiin. Miten lentäjä
pelastautui, koneessa tuskin oli heittoistuinta.
Tapsa
http://www.dutch-aviation.nl/index5/Military/index5-1%20D23.html
Yllä olevasa linkissä on käsitelty ohimennen kysymääsi asiaa
pelastautumisesta. Eli sitä näkökohtaa ei otettu huomioon suunnittelussa
ja lienee yksi syy miksi sitä ei ikinä sarjatuotantoon otettu, koska
olisi vaatinut heittoistuimen, joka taasen oli tuohon aikaan vasta
suunnitteluasteella.
Suorituskykyä kyllä näkyi löytyvän. Konetyypin kehitys loppui kun
saksalaiset valtasivat hollannin ja sitä myöden Fokkerin tehtaat.
Ainoa kone joka oli tuohon mennessä tehty muistaakseni tuhoutui -40
taisteluissa. Muutenkin tuo konsepti oli jo osittain epäonnistunut, kun
takimmaisen moottorin (ilma)jäähdytys oli osoittautunut ongelmalliseksi.
Vähän samaa tyyliä edusti mm. Dornier Do335A, olisiko saanut jotain
aikoinaan vinkkejä Fokkerin tekemästä protosta?
Lisää omituisuuksia metsästävälle vielä Messerschmitt Me 609.
Kyllähän noita outoja konsepteja on ollut paljonkin ja varsinkin toisen
sodan lopulla. Aika mielenkiintoisia kaikkiaan..
P
Minulla on hämärä muistikuva ilmailukirjallisuudesta, että D23 olisi
tarjottu Suomen ilmavoimille, mutta hankinta kariutui koneen kalliiseen
hintaan, onko muistikuvani oikea.

Tapsa
Tero P. Mustalahti
2007-03-12 12:47:24 UTC
Permalink
Post by Petri JJ
Vähän samaa tyyliä edusti mm. Dornier Do335A, olisiko saanut jotain
aikoinaan vinkkejä Fokkerin tekemästä protosta?
Tuskin. Työntävän ja vetävän potkurin edut suhteessa kahteen siipiin
sijoitettuun vetävään potkuriin olivat toki hyvin tunnettuja kaikkialla,
mutta haittapuolia pidettiin monasti tärkeämpinä, mistä syystä noita
koneita ei kovinkaan monta ehtinyt sarjatuotantoon asti.

Do 335A oli itseasiassa valmis sarjatuotantoon jo alkusyksystä 1944,
mutta koska se oli suunniteltu samaan tarkoitukseen kuin Me 262A, ei
kokonaan uudentyyppisen potkurikoneen sarjatuotantoa haluttu aloittaa,
varsinkin kun se olisi syönyt tuplamäärään moottoreita muihin
potkurihävittäjiin verrattuna. Samoin torjuntahävittäjäksi suunniteltu
Ta 152H oli taas eri juttu, koska niitä voitiin tehdä samassa tehtaassa
kuin Fw 190D-malleja ilman suuria muutoksia.
Post by Petri JJ
Kyllähän noita outoja konsepteja on ollut paljonkin ja varsinkin toisen
sodan lopulla. Aika mielenkiintoisia kaikkiaan..
Saksalaisilla oli todella paljon oudompiakin konsepteja kuin Do 335A.
Suurin osa niistä oli olemassa vain piirustuksina tai
konseptipiirroksina, eivätkä läheskään kaikki varmasti olleet
toteuttamiskelpoisiakaan. Varsin hyviä koneita saatiin aikaiseksi myös
konventionaalisilla konsepteilla; parhaita esimerkkejä lienee Republic
XP-72, jossa ei ollut mitään muuta erikoista kuin lopulliseen
tuotantomalliin suunniteltu vastakkaissuuntiin pyörivä kaksoispotkuri.

Länsimaissa kaikki myöhäiset potkurimoottoriset hävittäjäkonseptit ja
-prototyypit hyljättiin suihkumoottorien vuoksi ja melko pian perässä
seurasivat myös porkuriturbiinia voimanlähteenään käyttäväksi
suunnitellut koneet.

NL:ssä taas vuonna 1945 "hienoa" oli, että kone voitiin jälleen rakentaa
kokonaan alumiinista. Tuloksena sitten paria vuotta myöhemmin La-11,
joka olisi ollut hyvä kone vuonna 1944, mutta 1947 jo pahasti
vanhentunut hävittäjäksi. No, totuuden nimissä on todettava, että myös
jenkit joutuivat saattohävittäjäpuolella turvautumaan potkureihin aina
1950-luvun alkuvuosiin saakka (F-82 Twin Mustang"). Tätä taustaa vasten
onkin aika outoa, ettei potkuriturbiineja käytetty hävittäjissä, mutta
syynä oli ilmeisesti suihkumoottorien polttoainetalouden kehityksen
yliarviointi vuosien 1945-1947 paikkeilla. Toisaalta ainakin F-82 oli jo
niin nopea, ettei turbiineillakaan varmaan olisi saatu kovin merkittävää
etua.


Tero P. Mustalahti
Petri JJ
2007-03-13 07:21:17 UTC
Permalink
On Mon, 12 Mar 2007 14:47:24 +0200, "Tero P. Mustalahti"
Post by Tero P. Mustalahti
Do 335A oli itseasiassa valmis sarjatuotantoon jo alkusyksystä 1944,
mutta koska se oli suunniteltu samaan tarkoitukseen kuin Me 262A, ei
kokonaan uudentyyppisen potkurikoneen sarjatuotantoa haluttu aloittaa,
varsinkin kun se olisi syönyt tuplamäärään moottoreita muihin
potkurihävittäjiin verrattuna.
Näkee että olet perehtynyt alaan, mutta mistä tämä tieto on peräisin?
Olen ollut siinä uskossa että saksalaiset eivät ottaneet tuota
hollantilaista omaan kehitykseeensä eikä niitä minun tietojeni mukaan
ole tehty kuin vain yksi lentävä kappale.

Asia kiinnostaa, joten jos sinulla on tarjota jotain materiaalia tuon
sanomasi tueksi, niin kertoisitko minullekin?

Fokkerien historia kiinnostaa siksi että suomalaiset olivat niitä
harvoja jotka olivat kiinnostuneet ja ostaneet hänen hävittäjiään...

P
Tero P. Mustalahti
2007-03-13 07:33:15 UTC
Permalink
Post by Petri JJ
On Mon, 12 Mar 2007 14:47:24 +0200, "Tero P. Mustalahti"
Post by Tero P. Mustalahti
Do 335A oli itseasiassa valmis sarjatuotantoon jo alkusyksystä 1944,
mutta koska se oli suunniteltu samaan tarkoitukseen kuin Me 262A, ei
kokonaan uudentyyppisen potkurikoneen sarjatuotantoa haluttu aloittaa,
varsinkin kun se olisi syönyt tuplamäärään moottoreita muihin
potkurihävittäjiin verrattuna.
Näkee että olet perehtynyt alaan, mutta mistä tämä tieto on peräisin?
Hienoinen sisälukuongelma? Edellisessä kappaleessa, jota et lainannaut,
nimenomaan kirjoitin, ettei Do 335A:lla tiettävästi ollut mitään
tekemistä Fokker D.23:n kanssa. Tässä oli siis kyse ainoastaan Do
335A:sta, joka kehitettiin nopeaksi suurten korkeuksien
torjuntahävittäjäksi, mutta projekti joutui kakkossijalle Me 262A:n
osoittauduttua paremmaksi.


Tero P. Mustalahti
Petri JJ
2007-03-13 10:27:45 UTC
Permalink
On Tue, 13 Mar 2007 09:33:15 +0200, "Tero P. Mustalahti"
Post by Tero P. Mustalahti
Post by Petri JJ
On Mon, 12 Mar 2007 14:47:24 +0200, "Tero P. Mustalahti"
Post by Tero P. Mustalahti
Do 335A oli itseasiassa valmis sarjatuotantoon jo alkusyksystä 1944,
mutta koska se oli suunniteltu samaan tarkoitukseen kuin Me 262A, ei
kokonaan uudentyyppisen potkurikoneen sarjatuotantoa haluttu aloittaa,
varsinkin kun se olisi syönyt tuplamäärään moottoreita muihin
potkurihävittäjiin verrattuna.
Hienoinen sisälukuongelma?
AAargh, näkee että tää flunssa saa ajatukset karkailemaan. Ei pitäis
kirjoittaa kipeänä.. Kiitos ja kumarrus tyhmyyteni oikaisusta ;)

P
nikolas mäki
2007-03-12 14:39:46 UTC
Permalink
Post by Tero P. Mustalahti
NL:ssä taas vuonna 1945 "hienoa" oli, että kone voitiin jälleen rakentaa
kokonaan alumiinista. Tuloksena sitten paria vuotta myöhemmin La-11,
joka olisi ollut hyvä kone vuonna 1944, mutta 1947 jo pahasti
vanhentunut hävittäjäksi. No, totuuden nimissä on todettava, että myös
jenkit joutuivat saattohävittäjäpuolella turvautumaan potkureihin aina
1950-luvun alkuvuosiin saakka (F-82 Twin Mustang"). Tätä taustaa vasten
onkin aika outoa, ettei potkuriturbiineja käytetty hävittäjissä, mutta
syynä oli ilmeisesti suihkumoottorien polttoainetalouden kehityksen
yliarviointi vuosien 1945-1947 paikkeilla. Toisaalta ainakin F-82 oli jo
niin nopea, ettei turbiineillakaan varmaan olisi saatu kovin merkittävää
etua.
Tero P. Mustalahti
Ensimmäiset potkuriturbiinit olivat yhtä kalliita kuin suihkumoottorit,
joiden tekniikasta ne eivät olennaisesti poikenneet.
Tero P. Mustalahti
2007-03-16 09:02:31 UTC
Permalink
Post by nikolas mäki
Ensimmäiset potkuriturbiinit olivat yhtä kalliita kuin suihkumoottorit,
joiden tekniikasta ne eivät olennaisesti poikenneet.
Juu, kumpikin on turbiini, joskin potkuriturbiini ja perinteinen
suihkumoottori eroavat kyllä melkoisesti toisistaan. Potkuriturbiinissa
käytännössä kaikki veto tulee potkureista.

Hinnasta tässä muuten ei ollut kyse vaan siitä, että potkuriturbiinien
polttoainetalous on melkoisesti parempi kuin varhaisten 1940-luvun
suihkumoottorien. Tästä syystä mm. Tu-95:ssä on potkuriturbiinit. Jenkit
taas käyttivät samasta syystä tähtimoottoreita raskaissa pommikoneissa
vielä 1950-luvun alkupuolellakin (B-36 ja B-50).

Oikeastaan vasta ohivirtausmoottorin kehittäminen teki
suihkumoottoreista kilpailukykyisen polttoainetaloudellisesti
potkuriturbiinin kanssa. B-52:n pitkä toimintasäde saavutettiin
aikoinaan tekemällä koneesta lentävä polttoainetankki ja sittemmin sen
modernisointia ohivirtausmoottoreilla on harkittu moneenkin otteeseen.

Siviilipuolella potkuriturbiini ei ole ollut yhtä suosittu, koska se on
jumalattoman meluisa. Tu-95:n miehistöjen tiedetään kärsivän kuulon
heikkenemisestä suojainkuulokkeista huolimatta... Melu rungon sisällä
ylittää 100 dB, joten kun kuulokkeet vaimentavat vain noin 20 dB, niin
pitkä altistus johtaa kuulon heikkenemiseen.


Tero P. Mustalahti
OV
2007-03-19 11:22:20 UTC
Permalink
Post by Tero P. Mustalahti
Siviilipuolella potkuriturbiini ei ole ollut yhtä suosittu, koska se on
jumalattoman meluisa. Tu-95:n miehistöjen tiedetään kärsivän kuulon
heikkenemisestä suojainkuulokkeista huolimatta... Melu rungon sisällä
ylittää 100 dB, joten kun kuulokkeet vaimentavat vain noin 20 dB, niin
pitkä altistus johtaa kuulon heikkenemiseen.
Hmm. Eikö esim (puoli)kotimaisten yhtiöiden operoimat ATR, Saab 340 ja
Saab 2000 ole potkuriturbiineja?

t. OV
MH
2007-03-20 12:54:42 UTC
Permalink
Post by OV
Hmm. Eikö esim (puoli)kotimaisten yhtiöiden operoimat ATR, Saab 340 ja
Saab 2000 ole potkuriturbiineja?
t. OV
Onhan ne. Ainakin ATR(ain) ja Saab 2000. Lienee tuo 340 myös.

*MH*
t***@helsinki.fi.invalid
2007-03-20 13:26:00 UTC
Permalink
Post by Tero P. Mustalahti
Siviilipuolella potkuriturbiini ei ole ollut yhtä suosittu, koska se on
jumalattoman meluisa.
Onko ne niin meluisia? Toki ohivirtausmoottorissa potkurin kärkipyörre
hallitaan sillä ympäröivällä putkella, ja kärkipyörteestä se suurin möykkä
lähtee. Mutta toisaalta, muistelen että joitain vuosia sitten kehiteltiin
vielä tosissaan suihkareihin potkureita ohivirtausmoottoreiden tilalle (esim
DC-9:ään), mutta sitten nuo suunnitelmat haudattiin, kun maksavan
matkustajan mielestä potkurikoneet ovat turhan hitaita... Vai oliko sitten
(myös) melu siinä että potkuriturbiinit on pikku hiljaa haudattu?



-tapio-
Paul Keinanen
2007-03-20 14:27:11 UTC
Permalink
Post by t***@helsinki.fi.invalid
Post by Tero P. Mustalahti
Siviilipuolella potkuriturbiini ei ole ollut yhtä suosittu, koska se on
jumalattoman meluisa.
Onko ne niin meluisia? Toki ohivirtausmoottorissa potkurin kärkipyörre
hallitaan sillä ympäröivällä putkella, ja kärkipyörteestä se suurin möykkä
lähtee. Mutta toisaalta, muistelen että joitain vuosia sitten kehiteltiin
vielä tosissaan suihkareihin potkureita ohivirtausmoottoreiden tilalle (esim
DC-9:ään), mutta sitten nuo suunnitelmat haudattiin, kun maksavan
matkustajan mielestä potkurikoneet ovat turhan hitaita... Vai oliko sitten
(myös) melu siinä että potkuriturbiinit on pikku hiljaa haudattu?
Viittaatko tässä UDF (UnDucted Fan) vai johonkin muihin virityksiin ?

Itse asiassa minua ihmetyttää se, ettei potkuriturbiinikone ei ole
nykyisin suositumpi rahtiliikenteessä (DHL jne.), jossa
lentonopeudella ei ole niin kriittistä merkitystä.

Paul
t***@helsinki.fi.invalid
2007-03-20 14:31:59 UTC
Permalink
Post by Paul Keinanen
Post by t***@helsinki.fi.invalid
DC-9:ään), mutta sitten nuo suunnitelmat haudattiin, kun maksavan
matkustajan mielestä potkurikoneet ovat turhan hitaita... Vai oliko sitten
(myös) melu siinä että potkuriturbiinit on pikku hiljaa haudattu?
Viittaatko tässä UDF (UnDucted Fan) vai johonkin muihin virityksiin ?
Niihinpä juuri. Samanlaista potkuridesignia, kärjestään voimakkaasti
taaksepäin taitettuja sirppikärkiä näkee toki myös harvempilapaisissa,
"tavallisissa" potkuriturbiineissa, esimerkiksi monissa uudemmissa
kuljetuskoneissa (en nyt saa päähäni, oliko tässä Ilmavoimien uudessa
Casassa sellaiset).
Post by Paul Keinanen
Itse asiassa minua ihmetyttää se, ettei potkuriturbiinikone ei ole
nykyisin suositumpi rahtiliikenteessä (DHL jne.), jossa
lentonopeudella ei ole niin kriittistä merkitystä.
Veikkaisin, että lentokonevalmistajilla ei ole intressiä kehittää erikseen
hiukkasen polttoainetaloudellisempaa konetyyppiä ainoastaan
rahtiliikennetarpeisiin.



-Tapio-
Mikko Lehtikanto
2007-03-20 14:42:18 UTC
Permalink
Post by t***@helsinki.fi.invalid
Veikkaisin, että lentokonevalmistajilla ei ole intressiä kehittää erikseen
hiukkasen polttoainetaloudellisempaa konetyyppiä ainoastaan
rahtiliikennetarpeisiin.
Sotilassovelluksia aiheesta sitten on, mutta niitten
suunnittelukriteerit ovat sitten sellaiset, että
taloudelliseen kaupalliseen käyttöön niistä ei ole.

Vieläkö An-12 muuten lentää rahtia Suomen kautta.
Kyselyitä ihmeellisestä neljän savuvanan laskijasta
ei kyllä ole viime aikoina ryhmässä näkynyt, mutta ei
juuri muutakaan keskusteluakaan.
--
Mikko Lehtikanto
sami
2007-03-21 04:13:06 UTC
Permalink
Post by Paul Keinanen
Itse asiassa minua ihmetyttää se, ettei potkuriturbiinikone ei ole
nykyisin suositumpi rahtiliikenteessä (DHL jne.), jossa
lentonopeudella ei ole niin kriittistä merkitystä.
Vaikka logistiikan kannalta nopeus ei olisikaan niin tärkeä, niin
taloudellisista syistä nopeat koneet ovat parempia, koska silloin
aikayksikköä kohden saadaan vietyä enemmän rahtia ja siis saadaan enemmän
rahaa. Koska tuollainen konehankinta usein maksetaan ainakin osittain
velalla, niin korot sanovat, että aika on melkoisesti rahaa. Myöskin
henkilöstö menot ovat melko kiinteät. Tietenkin muitakin vaikuttavia
seikkoja on olemassa, mutta väittäisin tämän olevan syynä tähän.
Jari Arkko
2007-03-21 09:14:25 UTC
Permalink
Post by Paul Keinanen
Itse asiassa minua ihmetyttää se, ettei potkuriturbiinikone ei ole
nykyisin suositumpi rahtiliikenteessä (DHL jne.), jossa
lentonopeudella ei ole niin kriittistä merkitystä.
Käsittääkseni nopeudella *on* merkitystä. Rahtiyhtiöiden tärkeimpiä
viestejä markkinoinnissa tuntuu olevan että tavara on perillä seuraavana
päivänä. Käytännössä tämä tarkoittaa että lennon pitää päästä keskuspisteeseen
muutamassa tunnissa (esim. DHL:llä keskus Euroopassa on muistaakseni
Hollannissa), sitten tavarat sortataan ja seuraava lento vie ne perille
kohdemaahan, ja sitten maakuljetuksella aamulla varsinaiseen kohteeseen.

Ja kaikkea tätä ohjaa pitkälle varastojen minimointiajattelu asiakkaiden
kannalta. Nopeampi varaston kiertonopeus, ei tarvitse pitää varaosia
joka paikassa, jne.

Ja jos koneen nopeutta ei tarvittaisi, niin tavara varmaan lähetettäisiin
juna/auto/laiva menetelmällä. Lentorahdin pitää olla huomattavasti nopeampi
jotta sen kustannukset voidaan perustella.

Jari

Kari T Seppänen
2007-03-20 14:43:57 UTC
Permalink
Post by t***@helsinki.fi.invalid
Post by Tero P. Mustalahti
Siviilipuolella potkuriturbiini ei ole ollut yhtä suosittu, koska se on
jumalattoman meluisa.
Onko ne niin meluisia?
Mielestäni ATR:t ovat ihan hiljaisia vanhoihin DC-9:in verrattuna
(varsinkin, jos jälkimmäisessä "pääsi" istumaan taakse moottoreiden
väliin).
Post by t***@helsinki.fi.invalid
Toki ohivirtausmoottorissa potkurin kärkipyörre
hallitaan sillä ympäröivällä putkella, ja kärkipyörteestä se suurin möykkä
lähtee. Mutta toisaalta, muistelen että joitain vuosia sitten kehiteltiin
vielä tosissaan suihkareihin potkureita ohivirtausmoottoreiden tilalle (esim
DC-9:ään), mutta sitten nuo suunnitelmat haudattiin, kun maksavan
matkustajan mielestä potkurikoneet ovat turhan hitaita... Vai oliko sitten
(myös) melu siinä että potkuriturbiinit on pikku hiljaa haudattu?
Olikos noissa kehitelmissä sellainen idea, että potkuri olisi pyörinyt
huomattavasti nopeammin kuin perinteisissä potkuriturbiineissa?
Muistelisin, että ongelma olisi tullut potkurin lapojen kärkien suuren
nopeuden aiheuttamasta melusta...
--
Kari Seppänen koo äs ee at iki piste fi
t***@helsinki.fi.invalid
2007-03-20 15:41:17 UTC
Permalink
Post by Kari T Seppänen
Olikos noissa kehitelmissä sellainen idea, että potkuri olisi pyörinyt
huomattavasti nopeammin kuin perinteisissä potkuriturbiineissa?
Muistelisin, että ongelma olisi tullut potkurin lapojen kärkien suuren
nopeuden aiheuttamasta melusta...
Ei se potkuri välttämättä olisi sen lujempaa pyörinyt, mutta kun nuo
lentokoneet lentävät jo jotain 0,9 -kertaisella äänennopeudella, niin
potkurin kärki viuhtoo sitten jo joltisestikin lujempaa. Ja silloin kärjen
nopeus lähentelee äänenopeutta, jos ei jo mene ylikin. Tuosta taas seuraa
kaikenlaista hauskaa aerodynamiikan suunnittelun suhteen, äänennopeus kun on
ikävä nopeusalue ilman virtausten kannalta.



-tapio-
Tero P. Mustalahti
2007-03-20 16:26:58 UTC
Permalink
Post by t***@helsinki.fi.invalid
Ei se potkuri välttämättä olisi sen lujempaa pyörinyt, mutta kun nuo
lentokoneet lentävät jo jotain 0,9 -kertaisella äänennopeudella, niin
potkurin kärki viuhtoo sitten jo joltisestikin lujempaa. Ja silloin kärjen
nopeus lähentelee äänenopeutta, jos ei jo mene ylikin.
Tu-95:n potkurinkärjet ovat ylisooniset, ellen ihan väärin muista. Onhan
sillä huippunopeuskin lähes suihkareiden luokkaa, 925 km/h. Taitaa olla
vieläkin maailman nopein sarjavalmisteinen potkurikone.


Tero P. Mustalahti
t***@helsinki.fi.invalid
2007-03-20 18:31:16 UTC
Permalink
Post by Tero P. Mustalahti
Post by t***@helsinki.fi.invalid
Ei se potkuri välttämättä olisi sen lujempaa pyörinyt, mutta kun nuo
lentokoneet lentävät jo jotain 0,9 -kertaisella äänennopeudella, niin
potkurin kärki viuhtoo sitten jo joltisestikin lujempaa. Ja silloin kärjen
nopeus lähentelee äänenopeutta, jos ei jo mene ylikin.
Tu-95:n potkurinkärjet ovat ylisooniset, ellen ihan väärin muista. Onhan
sillä huippunopeuskin lähes suihkareiden luokkaa, 925 km/h. Taitaa olla
vieläkin maailman nopein sarjavalmisteinen potkurikone.
Veikkaisinpa, että tuossa on juuri syy siihen, miksi TU on niin äänekäs kuin
mihin edellä viittaat. Hitaampien siviilikoneiden alisooniset potkurit eivät
taida olla ihan yhtä äänekkäitä. Samalla tavallaha pienkoneissakin pienemmät
monilapaiset huiskat ovat paljon kaksilapaisia hiljaisempia.


-Tapio-
Loading...