Kuumailmapallot

[Kaija Tuuna]

Onko tällä foorumilla kuumailmapalloilua harrastavia tai siitä
kiinnostuneita? Viime vuonna kävin kolmesti kuumailmapallon kyydissä ja
innostukseni asiaa kohtaan on suunnaton. Ensi lauantaina häämöttää seuraava
lento - toivottavasti säätila on suosiollinen. :)

Ehkäpä tässä näin ensihätään?


Palloiluterveisin Kaija

[Rauno Viljanen]

Post by Kaija Tuuna
Onko tällä foorumilla kuumailmapalloilua harrastavia tai siitä
kiinnostuneita? Viime vuonna kävin kolmesti kuumailmapallon kyydissä ja
innostukseni asiaa kohtaan on suunnaton. Ensi lauantaina häämöttää
seuraava lento - toivottavasti säätila on suosiollinen. :)
Palloiluterveisin Kaija

Tuolla alakerrassa 5-6 metrin päässä täältä lojuu säkissä 60 kiloinen
omatekoinen kuumailmapallo. Poltin ja korikin oli omatekoisia jotka
toimivat hienosti. Korina minulla oli luja fankkulevy (1.6 X 1.6 metriä)
jonka keskellä oli nestekaasupullojen kiinnityspukki. Nelikulmaisen korin
lattian kulmissa oli reiät joista suuaukkovanteeseen kiinnitetyt köydet
vedettiin. Alussa lensin pallolla ilman korin seunoja, mutta kun opin
pelkäämään mahdollisesti kaulasta putoavaa kameraa, päätin tehdä reunoiksi
50 senttiä korkeat reunat kankaasta.

Kun opettajani V. Kaseva putosi pallollaan, Ilmailuhallitus tutki tapauksen.
Koska se tiesi toiminnastani minulle tuli piismo jossa kiellettiin
käyttämästä samanlaista tyhjennysventtiiliä. Koska mukana tuli myös ohje
amerikkalaisesta kelvollisesta järjestelmästä minä tein palloon tarvittavat
korjaukset.

Myöhemmin tuli lisämääräys jossa kiellettiin lentäminen omatekoisella
polttimella ja vaadittiin myös pajukori jollaisia kuumailmapalloilijat
käyttävät. Laskin polttimen oston ja korin oston turhan kalliiksi
investoinniksi. Nyt minulla on jäljellä kelvollinen pallo, mutta ilman
koria ja poltinta. Laskin lentokopneen käyvän halvemmaksi ja helpommaksi
käyttää, koska kuumailmapalloilu vaatii maa-avustajat jotka mm. seuraavat
palloa autolla laskeutumispaikalle josta kyyti kotiin.
Tämä on turhan hankalaa. Muuten pallolla oli miellyttävä lentää koska se
lähti kohoamaan äänettömästi ja tasaisesti kuin aave. Vain ajoittainen
polttimen ääni rikkoi aavemaista tunnelmaa. Pallon hohto ei tarjoa mitään
"kyytiä" kyyditystä haluaville, mutta pallo tarjoaa kokonaan erilaisen
ilmailuelämyksen aavemaisuudellaan. Lisäksi pallo on idioottiturvallinen.
Se ei suoraansanoen voi vikaantua niin, että se esim. putoaisi alas.
Taannoisen opettajani pallo-onnettomuuden syy oli väärin suunniteltu
tyhjennysventtiili. Hän nimittäin etsi systeemiä joka sallisi lentämisen
myös kovalla tuulella. Onnettomuusventtiili oli reippaasti liian suuri, ja
sen sai avattua kokonaisuudessaan jotta pallo tyhjenisi laskun jälkeen
hetkessä eikä näin raahaisi matkustajia maassa. Tällaisia vaatimuksia ei
minulla taas ollut.

En ole viitsinyt uutta koria ja poltinta hankkia joten lennän lentokoneella
joka ei tarvitse maa-avustajia. Ja lentokoneella pääsee minne haluaa, sekä
lentokone sallii paljon suuremman säävaran. Ja lentokoneella saa
haluttaessa myös kyytiä.
Kuumailmapalloilu on ajettu liian kalliiksi harrasteeksi.
Terv.RV

[Mikko Järvinen]

Post by Rauno Viljanen
investoinniksi. Nyt minulla on jäljellä kelvollinen pallo, mutta ilman
koria ja poltinta. Laskin lentokopneen käyvän halvemmaksi ja helpommaksi
käyttää, koska kuumailmapalloilu vaatii maa-avustajat jotka mm. seuraavat
palloa autolla laskeutumispaikalle josta kyyti kotiin.

Mikseivät kuumailmapalloilijat ole siirtyneet kuumailmalaivoihin? En
tunne laitteiden teknologiaa tarkemmin, mutta se, että ilmalaivaa voi
ohjata olisi kaiken järjen mukaan kohtalainen etu.

[Kaija Tuuna]

Post by Mikko Järvinen

Post by Rauno Viljanen
investoinniksi. Nyt minulla on jäljellä kelvollinen pallo, mutta ilman
koria ja poltinta. Laskin lentokopneen käyvän halvemmaksi ja helpommaksi
käyttää, koska kuumailmapalloilu vaatii maa-avustajat jotka mm. seuraavat
palloa autolla laskeutumispaikalle josta kyyti kotiin.

Mikseivät kuumailmapalloilijat ole siirtyneet kuumailmalaivoihin? En
tunne laitteiden teknologiaa tarkemmin, mutta se, että ilmalaivaa voi
ohjata olisi kaiken järjen mukaan kohtalainen etu.

Kuumailmapalloilussa on oma viehätyksensä siinä, että ollaan luonnon
armoilla. Ainakin se lentäjä, jonka kyydissä olen ollut, on näin sanonut.
Hänen mukaansa ohjaamattomuus on "mysteeri" monille ihmisille.

Pallohan kulkee, minne tuuli sitä vie.

Kuumailmapalloilu, jos mikään, on sääherkkä laji.
Liian kovalla tuulella ei voi turvallisesti lähteä liikkeelle
eikä laskeutua, tuulen on oltava korkeintaan
viisi metriä sekunnissa maan pinnalla. Sade tai sen uhkakin
estävät lentämisen, kuten myös puuskittainen tuuli.
Erään kerran jouduttiinkin laittamaan pillit pussiin kesken
lennon valmistelun juuri puuskittaisen tuulen takia,
joka heilutti palloa puolelta toiselle kun sitä täytettiin puhaltimella.

Post by Mikko Järvinen
--
Mikko Järvinen - ech at iki dot fi - http://www.iki.fi/ech/

Kaija

[Esa]

Post by Mikko Järvinen

Post by Rauno Viljanen
investoinniksi. Nyt minulla on jäljellä kelvollinen pallo, mutta ilman
koria ja poltinta. Laskin lentokopneen käyvän halvemmaksi ja helpommaksi
käyttää, koska kuumailmapalloilu vaatii maa-avustajat jotka mm. seuraavat
palloa autolla laskeutumispaikalle josta kyyti kotiin.

Mikseivät kuumailmapalloilijat ole siirtyneet kuumailmalaivoihin? En
tunne laitteiden teknologiaa tarkemmin, mutta se, että ilmalaivaa voi
ohjata olisi kaiken järjen mukaan kohtalainen etu.

Ilmalaiva, tavallinen tai jäykkärunkoinen zeppeliini on ihan eri
vekotin. Moottorein ja peräsimin varustettu heliumtäytteinen vehje on
myös ihan eri hintaluokassa. Ja käsittääkseni sitä ei voi tehdä kovin
pienenksi, jotta saadaan tarvittava noste aikaan. Juu... nouseehan
yksittäinen heliumpallo ilmaan, mutta kuinkahan monta "vappupalloa"
tarvittaisiin nostamaan edes se pallokauppias ilmaan, saatika
tarvittavat korit ym.

Voisiko sitten samaa periaatetta käyttää kuumailmapallossa... Hmm.
Voisihan siinä periaatteessa olla "perämoottori", mutta rakenteet
pitäisi kuitenkin olla n+1 kertaa raskaammat.

Ja kuten joku jo kommentoi, ilmapallo on ilmapallo juuri sen
arvaamattomuuden johdosta.

[Rauno Viljanen]

Post by Mikko Järvinen

Post by Rauno Viljanen
investoinniksi. Nyt minulla on jäljellä kelvollinen pallo, mutta ilman
koria ja poltinta. Laskin lentokopneen käyvän halvemmaksi ja helpommaksi
käyttää, koska kuumailmapalloilu vaatii maa-avustajat jotka mm. seuraavat
palloa autolla laskeutumispaikalle josta kyyti kotiin.

Mikseivät kuumailmapalloilijat ole siirtyneet kuumailmalaivoihin? En
tunne laitteiden teknologiaa tarkemmin, mutta se, että ilmalaivaa voi
ohjata olisi kaiken järjen mukaan kohtalainen etu.
Mikko Järvinen - ech at iki dot fi - http://www.iki.fi/ech/

Kuumailmalaiva?
Kuuman ilman nostovoima on heikompi kuin esim heliumin. Pitkulainen malli
vaatii jäykisterakenteet jotka painavat. Moottori painaa, kuten kori sekä
ohjausmekanismi joka usein vaatii lisämoottoreitakin. Kaikki painaa.
Suurta pitkulaista zeppeliiniä ei pysty lämmittämään tasaisesti jolloin
nokan ja peräosan ilma pysyy turhan viileänä. En usko kuumailmalaivan
onnistuvan käyttökelpoisuuteen asti. Voi olla, ettei sellaista saisi edes
kohoamaan. Lisäongelmana olisi myös vaatimus jatkuvasta lämmittämisestä,
vaikka laiva olisi parkissa.

Kuumailmapalloilun osaidea on kuitenkin se, että saa kulkea tuulen viemänä.
Siinä on peräti oma hohtonsa jota muussa ilmailunlajissa ei ole.
Kuumailmapallo on varsin kevyt ja yksinkertainen pakata ja säilyttää
pienessä
tilassa ym.. yms. Ilmalaiva on ehkä hankalin lentolaite mitä ajatella
saattaa... myös kaasutäytteisenä.
Terv.RV

[Mikko Järvinen]

Post by Rauno Viljanen
Suurta pitkulaista zeppeliiniä ei pysty lämmittämään tasaisesti
jolloin nokan ja peräosan ilma pysyy turhan viileänä. En usko
kuumailmalaivan onnistuvan käyttökelpoisuuteen asti. Voi olla,
ettei sellaista saisi edes kohoamaan. Lisäongelmana olisi myös
vaatimus jatkuvasta lämmittämisestä, vaikka laiva olisi parkissa.

Siis kyllähän tämmöisiä vehkeitä on ihan oikeasti olemassa ja
valmistetaan ymmärtääkseni enemmän tai vähemmän sarjatuotantona:
http://www.google.fi/search?q=%22hot+air+airship%22

Ihan hindenburg-kokoluokkaan ei kyllä taideta päästä.

[Timo Noko]

Post by Mikko Järvinen
Mikseivät kuumailmapalloilijat ole siirtyneet kuumailmalaivoihin? En
tunne laitteiden teknologiaa tarkemmin, mutta se, että ilmalaivaa voi
ohjata olisi kaiken järjen mukaan kohtalainen etu.

Entäs sellanen, että yhdistetään riippuliidin ja ilmapallo?
Esimerkiksi tämä mun leija voisi olla täynnä heliveliumia.

Loading Image...

Idea olisi siis se, että lennokki ei jaksa nousta ilman
moottorivoimaa, mutta toisaalta se pysyisi aika pitkään ilmassa
omillaankin. Tässä yhdistettäisiin siis ilmapallon ja lentokoneen
hyvät puolet.

http://www.flickr.com/photos/timonoko/36510327/in/set-137298/

[Kaija Tuuna]

Post by Rauno Viljanen

Post by Kaija Tuuna
Onko tällä foorumilla kuumailmapalloilua harrastavia tai siitä
kiinnostuneita? Viime vuonna kävin kolmesti kuumailmapallon kyydissä ja
innostukseni asiaa kohtaan on suunnaton. Ensi lauantaina häämöttää
seuraava lento - toivottavasti säätila on suosiollinen. :)
Palloiluterveisin Kaija

Tuolla alakerrassa 5-6 metrin päässä täältä lojuu säkissä 60 kiloinen
omatekoinen kuumailmapallo. Poltin ja korikin oli omatekoisia jotka
toimivat hienosti. Korina minulla oli luja fankkulevy (1.6 X 1.6 metriä)
jonka keskellä oli nestekaasupullojen kiinnityspukki. Nelikulmaisen korin
lattian kulmissa oli reiät joista suuaukkovanteeseen kiinnitetyt köydet
vedettiin. Alussa lensin pallolla ilman korin seunoja, mutta kun opin
pelkäämään mahdollisesti kaulasta putoavaa kameraa, päätin tehdä reunoiksi
50 senttiä korkeat reunat kankaasta.

Etkö pelännyt, että itsekin putoaisit?

Uteliaisuuttani kysyn, että milloin pallon itsellesi teit? Millaisesta
materiaalista se on?
Nykyäänhän ne tehdään nailonkankaasta.

Kävitkö korkeallakin? Kuinka pitkiä matkoja lensit?

Post by Rauno Viljanen
Kun opettajani V. Kaseva putosi pallollaan, Ilmailuhallitus tutki
tapauksen. Koska se tiesi toiminnastani minulle tuli piismo jossa
kiellettiin käyttämästä samanlaista tyhjennysventtiiliä. Koska mukana
tuli myös ohje amerikkalaisesta kelvollisesta järjestelmästä minä tein
palloon tarvittavat korjaukset.

Muistelen, että kuulin televisiouutisista Kasevan putoamisesta 1.10.1978.
Äskettäin sitten etsin Aamulehden arkistoista kirjoitukset kyseisestä
tapauksesta. Sehän tapahtui nykyisellä kotipaikkakunnallani Tampereella.
Etsiskelin erilaisia kuumailmapalloasioita, ja tietysti tuo Kasevan
juttu piti lukea, niin surullinen kuin se olikin. Veikko Kaseva
oli Euroopan mittakaavassakin pioneeri tällä alalla.

Post by Rauno Viljanen
Myöhemmin tuli lisämääräys jossa kiellettiin lentäminen omatekoisella
polttimella ja vaadittiin myös pajukori jollaisia kuumailmapalloilijat
käyttävät. Laskin polttimen oston ja korin oston turhan kalliiksi
investoinniksi.

Turvallisuuden vuoksihan nuo määräykset varmasti tulivat.
Mitä käytit polttoaineena? Oliko se jo silloin propaania, kuten nykyisin?

Post by Rauno Viljanen
Nyt minulla on jäljellä kelvollinen pallo, mutta ilman koria ja poltinta.
Laskin lentokopneen käyvän halvemmaksi ja helpommaksi käyttää, koska
kuumailmapalloilu vaatii maa-avustajat jotka mm. seuraavat palloa autolla
laskeutumispaikalle josta kyyti kotiin.

Näin kyllä on - ihan yksin ei voi lentää. Pallon pystyttämiseenkin tarvitaan
useita henkilöitä; tiedän, sillä olen ollut aktiivisesti mukana lennon
valmisteluissa ja sen jälkeen tarvikkeitten pakkaamisessa. Mutta sekin
on osa tämän lajin viehätystä.

Post by Rauno Viljanen
Tämä on turhan hankalaa. Muuten pallolla oli miellyttävä lentää koska se
lähti kohoamaan äänettömästi ja tasaisesti kuin aave. Vain ajoittainen
polttimen ääni rikkoi aavemaista tunnelmaa. Pallon hohto ei tarjoa mitään
"kyytiä" kyyditystä haluaville, mutta pallo tarjoaa kokonaan erilaisen
ilmailuelämyksen aavemaisuudellaan. Lisäksi pallo on idioottiturvallinen.
Se ei suoraansanoen voi vikaantua niin, että se esim. putoaisi alas.

Aivan - juuri hiljaisuus, lennon tasaisuus ja sen myötä miellyttävyys
ovat tekijöitä, jotka minua lajissa kiehtovat. Lisäksi tieto siitä,
että kyseessä on ensimmäinen ihmisen aikaansaama laite,
jolla pääsi lentämään. Oikeastaan aika metkaa on sekin, että päästäkseen
ilmaan itse asiassa tarvitaan vain muutama peräkärryyn mahtuva osa.
Yritäpä kasata lentokone juuri ennen lentoon
lähtöä :), menee varmasti sormi suuhun?

Polttimesta lähtee melkoinen ääni, ja lämpöäkin siitä hohkaa alaspäin,
vaikka lieskat nousevat ylös. Siitä voi saada käsityksen, millaisista
tehoista on kyse. Olen saanut tietää, että yhden polttimen teho
on noin 3,7 megawattia, ja pallossa, jolla olen matkaa tehnyt,
polttimia on kolme. Mihin tuota yhden polttimen tehoa voisi
verrata - en ole oikein perillä tällaisista asioista.

Post by Rauno Viljanen
Taannoisen opettajani pallo-onnettomuuden syy oli väärin suunniteltu
tyhjennysventtiili. Hän nimittäin etsi systeemiä joka sallisi lentämisen
myös kovalla tuulella. Onnettomuusventtiili oli reippaasti liian suuri,
ja sen sai avattua kokonaisuudessaan jotta pallo tyhjenisi laskun jälkeen
hetkessä eikä näin raahaisi matkustajia maassa. Tällaisia vaatimuksia ei
minulla taas ollut.

Kuvista päätellen tyhjennysventtiili eli "pohjoisnapaventtiili", joksi sitä
lehtiartikkelissa kutsuttiin, pullahti ulospäin pallon huipusta.
Nykyisissä palloissa sitä ei pääse tapahtumaan, siitä pitävät huolen
nauhat, jotka ulottuvat ihan pallon huippuun ja saakka.
Venttiili jää näitten nauhojen alle. Näin olen ainakin ymmärtänyt.

Post by Rauno Viljanen
En ole viitsinyt uutta koria ja poltinta hankkia joten lennän
lentokoneella joka ei tarvitse maa-avustajia. Ja lentokoneella pääsee
minne haluaa, sekä lentokone sallii paljon suuremman säävaran. Ja
lentokoneella saa haluttaessa myös kyytiä.

Lentokoneella ei kumminkaan voi laskeutua minne tahansa, eikä sillä
voi lähteä lentoon mistä tahansa - pallollahan se onnistuu aika
helposti. :). No - ei aivan sentään mistä tahansa, esim. järvi,
ellei se ole jäässä.

Post by Rauno Viljanen
Kuumailmapalloilu on ajettu liian kalliiksi harrasteeksi.

Kallista se kyllä on, siitä kielivät sikamaiset lennätyshinnatkin :(,
firma, jonka pallon kyydissä olen ollut, velottaa tänä vuonna
179 e noin tunnin lennosta. Huh, etten sanoisi.

Post by Rauno Viljanen
Terv.RV

Kiitokset viestistäsi!

Kaija

[T. Lajunen]

Post by Kaija Tuuna
Olen saanut tietää, että yhden polttimen teho
on noin 3,7 megawattia, ja pallossa, jolla olen matkaa tehnyt,
polttimia on kolme. Mihin tuota yhden polttimen tehoa voisi
verrata - en ole oikein perillä tällaisista asioista.

3,7 MW = 3700 kW, joka on normaalien sähköveturien teholuokkaa.

-tl

[Raimo Saarela]

On Thu, 16 Feb 2006 18:20:28 +0200, "T. Lajunen"

Post by T. Lajunen

Post by Kaija Tuuna
Olen saanut tietää, että yhden polttimen teho
on noin 3,7 megawattia, ja pallossa, jolla olen matkaa tehnyt,
polttimia on kolme. Mihin tuota yhden polttimen tehoa voisi
verrata - en ole oikein perillä tällaisista asioista.

3,7 MW = 3700 kW, joka on normaalien sähköveturien teholuokkaa.

No tuota tuota....Eikös noissa ole jonkin sortin nestekaasupullot
voimanlähteenä?

Eli paljonkos sellaisessa ISO:ssa nestekaasupullossa olikaan energiaa?
Mielestäni se on aika pikku töhäys, kun vertaa 3,7 MEGAWATTIIN ?!?

Olisikohan joku laatu sekaisin, tai sitten muistelen väärin. Kas kun
tuollainen normaalikokoinen nestekaasupullo nyt pakkasella lämmittää
just lehmänhenkäyksen verran. Siitä ainakin on MEGAwatit kaukana....;)

[Rauno Viljanen]

Post by Kaija Tuuna

Post by Rauno Viljanen

Post by Kaija Tuuna
Onko tällä foorumilla kuumailmapalloilua harrastavia tai siitä
kiinnostuneita? Viime vuonna kävin kolmesti kuumailmapallon kyydissä ja
innostukseni asiaa kohtaan on suunnaton. Ensi lauantaina häämöttää
seuraava lento - toivottavasti säätila on suosiollinen. :)
Palloiluterveisin Kaija

Tuolla alakerrassa 5-6 metrin päässä täältä lojuu säkissä 60 kiloinen
omatekoinen kuumailmapallo. Poltin ja korikin oli omatekoisia jotka
toimivat hienosti. Korina minulla oli luja fankkulevy (1.6 X 1.6 metriä)
jonka keskellä oli nestekaasupullojen kiinnityspukki. Nelikulmaisen
korin lattian kulmissa oli reiät joista suuaukkovanteeseen kiinnitetyt
köydet vedettiin. Alussa lensin pallolla ilman korin seunoja, mutta kun
opin pelkäämään mahdollisesti kaulasta putoavaa kameraa, päätin tehdä
reunoiksi 50 senttiä korkeat reunat kankaasta.

Etkö pelännyt, että itsekin putoaisit?

Siihen aikaan ei päätä paljoa paleltanut. Rajukin tapaus sattui.
Pallossani oli alkuun neppareilla esikiinnitetty venttiili (Kasevan
systeemi) joka kyllä toimi silloinkin kun sitä raotteli vähän, koska
venttiili oli suljettavissa kuuman ilman nosteen avulla.
Mutta kun venttiili vedettiin enemmän auki kuten tyhjennystä varten
laskuissa, sitä ei enää saatu kiinni edes nosteen avulla koska
venttiilirätti oli kiinni vain avausköydessä, eikä se vähänkään raotettuna
saanut palautumaan täysin samaan asentoon mitä lähdössä. Jouduin kerran
voimakkaaseen nostoon jossa tunsin olevani kovin vähäpätöinen pieni ja
voimaton luontokappale. Kun pallo lähti viemään ison pilven alle, se olikin
kehittyvä ukkospilvi. Oli pakko raottaa venttiiliä paljon jolloin huomasin
koko rätin tunkeutuvan kalotin tukiköysistön välistä pallon ulkopuolelle.
Pallo alkoi vajota, mutta vajoaminen kiihtyi putoamiseksi. Ei siinä muuta
kuin täysi höpinä polttimeen, ja se riitti pelastamaan minut. Roikuin
köydessä toinen jalka lattialla ja toinen jalka alhaalla ottamassa vastaan
maahantömähdystä. Rysähdettyäni alas, toinenkin jalka putosi lattialta ja
minä roikuin pompun jälkeen pelkistä käsistäni parin- kolmenkymmenen metrin
korkeudessa. Sitten taas alas, mutta pehmeämmällä laskulla, enää pomppu
viiteen metriin josta alas. Siitä pääsin takaisin lattialle ja se
riitti......

Silloin päätin suunnitella oman venttiilini ja luopua Kasevan systeemistä.
Päätin samalla lopettaa lennot säällä kuin säällä joka oli Kasevan ihanne.
Sen jälkeen venttiilini ei enää avautunut kokonaan koska se oli tuettu
köysistöllä kalottiin josta se palautui aina paikalleen ohuiden köysien
ohjaamina. Mutta venttiilini ei myöskään tyhjentänyt palloa nopeasti ja
pienikin tuuli raahasi palloa aina laskussa ennenkun sen kantovoima laski
pysähtymiseen asti.

Siihen aikaan Kaseva teki uutta suurempaa palloa johon tuli valtava
tyhjennysventtiili.... halkaisijaltaan 7,5 metriä! Kiinnitystapa oli
esikiinnitettävä nepparisysteemi. Pallon hän risti nimelle Congordia, ja
pallon tilavuus oli muistaakseni 2100 kuutiometriä. Kaseva tiesi kyllä
tapauksestani mutta hän vaati pallon tyhjentymään hetkessä jotta sillä voisi
lentää kovassakin tuulessa. Hän oli etukäteen sovituissa esittelylennoilla
eikä hän halunnut perua lentoa huonommallakaan kelillä.

Sitten kävi niin, että Tampereella koulun esityksessä Veikko joutui
raottamaan venttiiliä estääkseen nousun liian korkealle muun lentoliikenteen
takia, mutta venttiilin suuri koko merkitsi suurempaa nostettakin, ja koska
venttiilin liepeet menivät vain vähän limittäin palloon, noste repäisi
venttiilin lopuistakin neppareista irti. Silloin venttiilirätti työntäytyi
tukiköysistön läpi ulkopuolelle. Pallo tyhjeni hetkessä sukaksi. Koska se
oli loppu, Veikko kuitenkin ehti sulkea polttimen "ikuisen liekin" ja
irrottaa poltin lattialle estääkseen kuuman polttimen paiskautumisen
kaasupullojen päälle jolloin onnettomuus olisi ollut moninkertainen.
Lopuksi hän meni itse korin pohjalle tiukkaan sikiöasentoon jos......
Jossia ei tapahtunut, selkäranka seitsemästä kohtaa poikki.

Onnettomuuden jälkeen minua neuvottiin tekemään amerikkalainen venttiili
jota lähellä oma venttiilini olikin.

Mutta muistan minä ensimmäisenkin tapauksen kun Kasevan ensimmäisessä
pallossa oli "venttiilinä" vain rynkätty kangas jota piti suljettuna
avausköydessä oleva rusettisolmu. Kerran aamuyöllä tuo rusetti avautui
jolloin kolmenkymmenen metrin korkeudella ankkurissa leijunut pallo putosi
alas. Samalla tavalla mitä minulle kävi myöhemmin. Onneksi minä tein
kalottiventtiilin halkaisijaksi vain 2 metriä jolloin täysi polttimen tohina
riitti pelastamaan. Kerran minulta putosi lattialta kamera maisemiin. Eikä
löytynyt.... Silloin tein sen liki puolimetrisen reunan koriin. Korimme
olivat siis pelkkiä lattioita systeemillä "Ei se skulaa joka skagaa"....

Post by Kaija Tuuna
Uteliaisuuttani kysyn, että milloin pallon itsellesi teit? Millaisesta
materiaalista se on?
Nykyäänhän ne tehdään nailonkankaasta.

Palloni on 1700 kuutiometriä sveitsiläistä Shintz-nailonkangasta joka kesti
ultraviolettilamppukokeessa parhaiten. En halunnut sellaista kangasta joka
hapertuisi auringon paisteessa "silkkipaperiksi". Alaosa palloa on
polyuretaanikangasta joka on lujempaa. Tukiköydet ompelin itse
polyuretaanikankaasta, joten todellisuudessa ne ovat tukinauhat.
Sain palloni valmiiksi jotain 1976 alkutalvella.

Post by Kaija Tuuna
Kävitkö korkeallakin? Kuinka pitkiä matkoja lensit?

Alussa lensin pitkän aikaa ankkuroituna auton puskuriin. Ankkuriköysi oli
80 metrinen. Myöhemmin nousin pallolla kolmeenkin kilometriin. Enempään
ei riittänyt pelihermo pelkällä lattialla seisten jolloin korissa ei ollut
mitään reunaa. Seisoin korissa kaasupullot toisella puolella pidellen
käsillä yhdestä kulmaköydestä kiinni. Enää ei moiseen riittäisi hermoja.
Mutta nuorena ei päätä pahemmin paleltanut. Muistan vielä kuinka soitin
etukäteen lennonjohtoon voidakseni yrittää sellaista nousua.

Post by Kaija Tuuna

Post by Rauno Viljanen
Kun opettajani V. Kaseva putosi pallollaan, Ilmailuhallitus tutki
tapauksen. Koska se tiesi toiminnastani minulle tuli piismo jossa
kiellettiin käyttämästä samanlaista tyhjennysventtiiliä. Koska mukana
tuli myös ohje amerikkalaisesta kelvollisesta järjestelmästä minä tein
palloon tarvittavat korjaukset.

Muistelen, että kuulin televisiouutisista Kasevan putoamisesta 1.10.1978.
Äskettäin sitten etsin Aamulehden arkistoista kirjoitukset kyseisestä
tapauksesta. Sehän tapahtui nykyisellä kotipaikkakunnallani Tampereella.
Etsiskelin erilaisia kuumailmapalloasioita, ja tietysti tuo Kasevan
juttu piti lukea, niin surullinen kuin se olikin. Veikko Kaseva
oli Euroopan mittakaavassakin pioneeri tällä alalla.

Suomen ensimmäinen nykyaikainen kuumailmapallo. Kaseva vain halusi olla
mukana erilaisissa tapahtumissa joissa sää on se mikä se silloin sattuu
olemaan. Kuumailmapalloilussa sovelletaan ankaraa säävarausta josta Kaseva
ei pitänyt. "Kuumailmapalloilun ei suinkaan tarvitse olla tyynen sään
harrastus vaan kuumiksella voi lennellä tuulellakin"... Tämä oli Veikon
filosofia.

Sattuipa Veikolle Lahdessa sellainenkin tapaus jossa ukkospuuska paiskoi
pallon koulun seinään. Sen jälkeen puuska heitti hänet myös viereiseen
männikköön. Kuumailmapallolla piti siis olla mahdollista lentää
ukkoskelilläkin "jos ei tuule ihan liikaa". Repeämä palloon ja
maalarinteipillä kiinni. Paikan vuoro oli vasta päivän lentojen jälkeen.

Idea itse lennettävään palloon kypsyi Kasevalla sen jälkeen kun minä vein
kouluun asbestiputken ja silkkipaperista tekemäni säkkimallisen kuumiksen
jota lennätimme. Siitä opettajamme kehitti kasvihuonemuovisen nelimetrisen
säkin jota oli määrä lämmittää pölynimurin puhalluspuolella ja
sähkövastuksella. Se epäonnistui pihalla liekehtivään pölynimuriin.
Sitten saimmekin kouluajalla porukalla tehdä pallon tetramaisena 5 metriä
per kylki kokoisena. Se nosti aika tehokkaasti nestekaasukäsipolttimella.

Sitten tehtiin ensimmäinen tosi koe:
Kasvihuonemuovia, pieni nestekaasupullo ja sama käsipoltin ja pätkä narua
sekä laudanpätkä..... pallosta kuumahitsattiin tetramainen iso säkki,
suuaukkovanteesta roikkumaan naru johon kiikkuslauta istuimeksi. Sammuttimen
kokoinen nestekaasupullo polvien väliin ja oikeassa kädessä poltin tohottaen
pallon suuaukosta palloon.
Sillä Kaseva lensi Ylläksen juurelta tunturin huipulle! Ei päätä
paleltanut. Siitä se kaikki lähti.

Post by Kaija Tuuna

Post by Rauno Viljanen
Myöhemmin tuli lisämääräys jossa kiellettiin lentäminen omatekoisella
polttimella ja vaadittiin myös pajukori jollaisia kuumailmapalloilijat
käyttävät. Laskin polttimen oston ja korin oston turhan kalliiksi
investoinniksi.

Turvallisuuden vuoksihan nuo määräykset varmasti tulivat.
Mitä käytit polttoaineena? Oliko se jo silloin propaania, kuten nykyisin?

Alussa ei, mutta vapaalennoillani kaasu oli jo propaania. Ensilennoilla
ankkuroituna oli ongelmia kaasun jäätyessä. Kerran en saanut poltinta enää
syttymään jolloin palloni vajosi alas voimatta hidastaa laskua. Ei siinä
kuinkaan käynyt, mutta minä tein polttimeen kaasun esilämmityksen jonka
jälkeen se ongelma poistui.
Kaseva käytti myös propaania viimeisillä lennoillaan, mutta ei
butaanissakaan ongelmia ollut enää esilämmityksen jälkeen. Alussa Kasevan
kaikki lennot oli teräspulloilla ja butaanilla. Muistan, kuinka kirkon
pihalle teimme porukalla kokeen esilämmittimestä. Kasevalla oli vakuuttava
neliputkinen poltin.

Post by Kaija Tuuna

Post by Rauno Viljanen
Nyt minulla on jäljellä kelvollinen pallo, mutta ilman koria ja poltinta.
Laskin lentokoneen käyvän halvemmaksi ja helpommaksi käyttää, koska
kuumailmapalloilu vaatii maa-avustajat jotka mm. seuraavat palloa autolla
laskeutumispaikalle josta kyyti kotiin.

Näin kyllä on - ihan yksin ei voi lentää. Pallon pystyttämiseenkin tarvitaan
useita henkilöitä; tiedän, sillä olen ollut aktiivisesti mukana lennon
valmisteluissa ja sen jälkeen tarvikkeitten pakkaamisessa. Mutta sekin
on osa tämän lajin viehätystä.

Se on harrastusta, mutta se oli myös rajoite. Ilman apulaisia ei lennetty.

Post by Kaija Tuuna

Post by Rauno Viljanen
Tämä on turhan hankalaa. Muuten pallolla oli miellyttävä lentää koska se
lähti kohoamaan äänettömästi ja tasaisesti kuin aave. Vain ajoittainen
polttimen ääni rikkoi aavemaista tunnelmaa. Pallon hohto ei tarjoa mitään
"kyytiä" kyyditystä haluaville, mutta pallo tarjoaa kokonaan erilaisen
ilmailuelämyksen aavemaisuudellaan. Lisäksi pallo on
idioottiturvallinen. Se ei suoraansanoen voi vikaantua niin, että se
esim. putoaisi alas.

Aivan - juuri hiljaisuus, lennon tasaisuus ja sen myötä miellyttävyys
ovat tekijöitä, jotka minua lajissa kiehtovat. Lisäksi tieto siitä,
että kyseessä on ensimmäinen ihmisen aikaansaama laite,
jolla pääsi lentämään. Oikeastaan aika metkaa on sekin, että päästäkseen
ilmaan itse asiassa tarvitaan vain muutama peräkärryyn mahtuva osa.
Yritäpä kasata lentokone juuri ennen lentoon
lähtöä :), menee varmasti sormi suuhun?

Miksi koota lentokone ennen lentoonlähtöä? Kun rakentaa lentokoneen
valmiiksi se säilyy valmiina kentällä. Sitten vain tarkastukset ja
tankkaus. Sitten lentämään vain.

Post by Kaija Tuuna
Polttimesta lähtee melkoinen ääni, ja lämpöäkin siitä hohkaa alaspäin,
vaikka lieskat nousevat ylös. Siitä voi saada käsityksen, millaisista
tehoista on kyse. Olen saanut tietää, että yhden polttimen teho
on noin 3,7 megawattia, ja pallossa, jolla olen matkaa tehnyt,
polttimia on kolme. Mihin tuota yhden polttimen tehoa voisi
verrata - en ole oikein perillä tällaisista asioista.

Minä rakensin omaan pallooni kaksiputkisen polttimen josta lähti täydellä
höpinällä miljoona kaksisataatuhatta kilokaloria tunnissa lämpöä. Täysi
liekki oli lähes nelimetrinen.

Post by Kaija Tuuna

Post by Rauno Viljanen
Taannoisen opettajani pallo-onnettomuuden syy oli väärin suunniteltu
tyhjennysventtiili. Hän nimittäin etsi systeemiä joka sallisi lentämisen
myös kovalla tuulella. Onnettomuusventtiili oli reippaasti liian suuri,
ja sen sai avattua kokonaisuudessaan jotta pallo tyhjenisi laskun jälkeen
hetkessä eikä näin raahaisi matkustajia maassa. Tällaisia vaatimuksia ei
minulla taas ollut.

Kuvista päätellen tyhjennysventtiili eli "pohjoisnapaventtiili", joksi sitä
lehtiartikkelissa kutsuttiin, pullahti ulospäin pallon huipusta.
Nykyisissä palloissa sitä ei pääse tapahtumaan, siitä pitävät huolen
nauhat, jotka ulottuvat ihan pallon huippuun ja saakka.
Venttiili jää näitten nauhojen alle. Näin olen ainakin ymmärtänyt.

Niin, amerikkalainen systeemi on tuollainen ollut aina, mutta meillä ei.
Kaseva luotti venttiiliinsä täysin, ja häntä viehätti se ettei tuuli
raahannut palloa vaan pallo tyhjeni heti. Koska meillä oli tahattomia
aukeamisia aikaisemmin, minä halusin erota nepparikiinnityksestä ja minä
tein itse suunnittelemani kiristyvä köysiviritteinen venttiili joka ohjautuu
aina takaisin paikalleen kun tyhjennysvedon päästää irti. Tämä on varma,
mutta myös hidas. Pallo raahautuu eikä se ole tuulisella säällä
käyttökelpoinen. Amerikkalainen viritys muistutti pitkälti omaa
suunnitteluani. Kaseva ei koskaan neuvonut amerikkalaista systeemiä mutta
Ilmailuhallitus onnettomuuden jälkeen vaati minua tekemään amerikkalaisen.
Kirjeessä oli mukana kaavio amerikkalaisen systeemin rakentamisesta.

Post by Kaija Tuuna

Post by Rauno Viljanen
En ole viitsinyt uutta koria ja poltinta hankkia joten lennän
lentokoneella joka ei tarvitse maa-avustajia. Ja lentokoneella pääsee
minne haluaa, sekä lentokone sallii paljon suuremman säävaran. Ja
lentokoneella saa haluttaessa myös kyytiä.

Lentokoneella ei kumminkaan voi laskeutua minne tahansa, eikä sillä
voi lähteä lentoon mistä tahansa - pallollahan se onnistuu aika
helposti. :). No - ei aivan sentään mistä tahansa, esim. järvi,
ellei se ole jäässä.

Lentokoneella voi laskeutua mille lentokentälle haluaa ja kentän voit valita
tuulista välittämättä. Kun saat koneen parkkiin, otat takapenkiltä 4 kiloa
painavan omatekoisen hiilikuitupotkupyörän jolla pääsee ihmisten ilmoille.
Potkupyörä ei juurikaan jää polkupyörälle. Ylämäissä jää vain vähän,
tasaisella vähän enemmän, mutta alamäissä jää polkupyörä.

Jos sinun pitää mennä Barkarbyhyn, tee lentosuunnitelma ja mene. Jos pitää
päästä Kemiin, niin mene. Kuumailmapallolla tuollainen ei ole edes unelma,
vaan sula mahdottomuus.

Post by Kaija Tuuna

Post by Rauno Viljanen
Kuumailmapalloilu on ajettu liian kalliiksi harrasteeksi.

Kallista se kyllä on, siitä kielivät sikamaiset lennätyshinnatkin :(,
firma, jonka pallon kyydissä olen ollut, velottaa tänä vuonna
179 e noin tunnin lennosta. Huh, etten sanoisi.
Kiitokset viestistäsi!
Kaija

Enkä tiedä oikein syytäkään miksi näin. Turvallisuuskysymys se ei ole koska
nykyaikainen kuumailmapallo on idioottivarma vehje. Tandemlaskuvarjohypyn
korkean hinnan ymmärtää koska hyppyyn kuuluu elämysten lisäksi myös
videonauha hypystäsi kaikkine valmistautumisineen. Tandemhyppyyn tarvitaan
siis varjon päällikön lisäksi toisenkin hyppääjän apu, joka siis kuvaa
hyppysi ilmasta käsin. Tandemhyppy on samalla esittelylento jos vaikka
innostuisit jatkossa edullisen ilmailulajin piiriin ilmoittautumalla kerhon
hyppykurssille.

Kuumailmapallossa maksaa lähinnä nestekaasu koska sitä kuluu varsin paljon,
mutta hinnassa tuntuu silti olevan ilmaa mukana. Pitäisiköhän panna pallo
kuntoon ostamalla jonkun käytetyn polttimen kunnostamalla sen, ja käytetyn
pajukorin? Siinä se sitten olisikin.
Ja nykyään pitää lentää myös tarkastuslento. Ennen vanhaan hyvään aikaan
vaan lennettiin.....
-Että kai se sinullakin vaan kuivahtaa ultrakevytilmailuun.
Ultrakevytlentäminen on halvin moottorilennon muoto. Toki on moottoroitu
varjoliitokin, se siis halvinta. Mutta lentokoneohjauksella ultrakevyt ei
ole huono ratkaisu.

Kasevan kuumailmapallot ovat nähtävillä Vantaan Ilmailumuseolla.
Onnettomuuspallo on se vaalea, ja punamusta pallo oli ensimmäinen josta jäi
monta hienoa ja rajuakin muistoa.
Terv.RV

[Juha Kari]

On Thu, 16 Feb 2006 20:14:59 +0200, "Rauno Viljanen"

Post by Rauno Viljanen
Kasevan kuumailmapallot ovat nähtävillä Vantaan Ilmailumuseolla.
Onnettomuuspallo on se vaalea, ja punamusta pallo oli ensimmäinen josta jäi
monta hienoa ja rajuakin muistoa.
Terv.RV

Olen hiljattain digitoinut vanhat kaitafilmini DVD:lle, ja yhdessä
niistä pätkistä täytetään punamustaa kuumailmapalloa.
En ole varma paikasta enkä ajasta, mutta 1971-73 välillä ja joko
Jyväskylässä Jyväskylän kesätapahtuman aikana tai sitten Tampereella
Särkänniemessä. Mahtaisko olla tuo mainitsemasi Kasevan pallo?

kysyy Juha Kari
Vantaa

[Rauno Viljanen]

Post by Juha Kari
On Thu, 16 Feb 2006 20:14:59 +0200, "Rauno Viljanen"

Post by Rauno Viljanen
Kasevan kuumailmapallot ovat nähtävillä Vantaan Ilmailumuseolla.
Onnettomuuspallo on se vaalea, ja punamusta pallo oli ensimmäinen josta jäi
monta hienoa ja rajuakin muistoa.
Terv.RV

Olen hiljattain digitoinut vanhat kaitafilmini DVD:lle, ja yhdessä
niistä pätkistä täytetään punamustaa kuumailmapalloa.
En ole varma paikasta enkä ajasta, mutta 1971-73 välillä ja joko
Jyväskylässä Jyväskylän kesätapahtuman aikana tai sitten Tampereella
Särkänniemessä. Mahtaisko olla tuo mainitsemasi Kasevan pallo?
kysyy Juha Kari

Se oli Kasevan ensimmäinen sadetakkikankaasta tehty pallo nimeltään Sampo.
Veikko Kaseva Kalevala-kirjan ja kulttuurin ystävänä risti sen pallon
kalevalaiseen nimeen.
Terv.RV

[kartsa]

Post by Rauno Viljanen
Lisäksi pallo on
idioottiturvallinen. Se ei suoraansanoen voi vikaantua niin, että se
esim. putoaisi alas.

...Pallo alkoi vajota, mutta vajoaminen kiihtyi putoamiseksi...

Olen aistivinani pienen ristiriitaisuuden edellä lainattujen pätkien
kesken. Ilmeisesti ristiriitaisuuden vaikutelma johtuu siitä, että
pioneerihenkinen ilmapalloilu ja nykyajan kaupallisesti saatavilla
olevilla kuumailmapalloilla ilmapalloilu ovat kaksi eri asiaa?

Post by Rauno Viljanen
Muuten pallolla oli miellyttävä lentää koska se
lähti kohoamaan äänettömästi ja tasaisesti kuin aave. Vain ajoittainen
polttimen ääni rikkoi aavemaista tunnelmaa. Pallon hohto ei tarjoa mitään
"kyytiä" kyyditystä haluaville, mutta pallo tarjoaa kokonaan erilaisen
ilmailuelämyksen aavemaisuudellaan.

Oma ystäväpiirini on ilmailijavoittoista, ja heistä kaikki
kuumailmapallon kyytiin päässeet ovat kehuneet kokemusta. On kuulemma
upeaa kulkea taivaalla tuulen mukana, tyynessä hiljaisuudessa.
Itselleni ei ole valitettavasti osunut kohdalle sopivaa tilaisuutta
päästä kyytiin, mutta enpä usko kieltäytyväni, jos sopiva
tilaisuus tulee. Omat kuumailmapallokokemukseni rajoittuvat siihen,
että olen muutaman kerran melkein pompannut säikähdyksestä pohjan
läpi koriin sisään, kun vasta ilmaan noussut pallo on lipunut salaa
äänettömästi pään päälle, ja käynnistänyt polttimensa juuri
yläpuolellani. Matalalla yli lentävän pallon polttimen ääni tuntuu
tulevan niin läheltä, ja on niin voimakas, että pitää olla aika
teräshermoinen tai kuuro, ellei sitä säikähdä.

Lentokoneella voi laskeutua mille lentokentälle haluaa ja kentän voit valita
tuulista välittämättä.

Ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Kentälle pääseminen voi kaatua
tuuliolosuhteisiin, liian kova ja vääränsuuntainen tuuli estää
kyllä kentälle pääsyn. Todellista vapautta tarjoaa vain
purjelentokone, sillä voi lentää tuntikausia, vaikka tankit ovat
tyhjät, ja sillä voi suorittaa maastolaskun vastatuuleen, tuuli
sitten jäätävästä pohjoisesta tai etelästä sohjoisesta.

Mutta olipa mainiota luettavaa tämä Raunon kertomus. Ilmailijalla
pitää olla itseluottamusta ja nöyryyttä oikeassa suhteessa, ja
kuppilatiima on arvokasta ymmärryksen kehittäjänä. On mukava
havaita, että netissäkin saattaa törmätä kuppilatiimahelmiin.
Elämä on täynnä pieniä ja isompia valintoja, ilmailijalle ero
ehjänä säilymiseen ja totaaliseen tuhoon johtavan tapahtumaketjun
lenkeissä voi olla hiuksenhieno. Hengissä säilyneiden kertomukset
ovat joskus aika koskettavia, kuten oli tämäkin. Moni meistä on
joskus koetellut omaa ketjuaan puoliksi avonaisilla lenkeillä, ja
kiitellyt kovasti onneaan, että ketju kantoi kaikesta huolimatta.
Kokemuksista viisastuneena haluaa pitää lenkit jatkossa umpinaisina,
ja usein on parempi viisastua muiden kokemuksista kuin omistaan, siinä
kai se kuppilatiiman perusidea juuri lienee.

kartsa

[t***@helsinki.fi.invalid]

Mielenkiintoista luettavaa kuumailmapalloilun historiasta!

Yksi kysymys nousee mieleen, kun hämärästi muistelen nuorena lennokkipoikana
kuulleeni tuosta Kasevan onnettomuudesta: onko siitä otettu valokuvaa?
Hämärä mielikuva, että olisin sellaisen nähnyt, mutta voi toki olla että
muisti tekee tepposet, ja vain vilkas mielikuvitus on kuvittanut lukemani
tapauksen...



-Tapio-

[Veli-Matti Karppinen]

Post by t***@helsinki.fi.invalid
Mielenkiintoista luettavaa kuumailmapalloilun historiasta!
Yksi kysymys nousee mieleen, kun hämärästi muistelen nuorena lennokkipoikana
kuulleeni tuosta Kasevan onnettomuudesta: onko siitä otettu valokuvaa?
Hämärä mielikuva, että olisin sellaisen nähnyt, mutta voi toki olla että
muisti tekee tepposet, ja vain vilkas mielikuvitus on kuvittanut lukemani
tapauksen...
-Tapio-

Minullakin on sama mielikuva, että olisin nähnyt valokuvan putoavasta
pallosta. Joko meillä molemmilla on vilkas mielikuvitus tai sitten
sellainen on olemassa. Tuolta Flightsim.fi palstalta voisin oikeastaan
kysäistä asiaa...

-veli-matti

[Veli-Matti Karppinen]

Post by t***@helsinki.fi.invalid
Mielenkiintoista luettavaa kuumailmapalloilun historiasta!
Yksi kysymys nousee mieleen, kun hämärästi muistelen nuorena lennokkipoikana
kuulleeni tuosta Kasevan onnettomuudesta: onko siitä otettu valokuvaa?
Hämärä mielikuva, että olisin sellaisen nähnyt, mutta voi toki olla että
muisti tekee tepposet, ja vain vilkas mielikuvitus on kuvittanut lukemani
tapauksen...
-Tapio-

Minullakin on sama mielikuva, että olisin nähnyt valokuvan putoavasta
pallosta. Joko meillä molemmilla on vilkas mielikuvitus tai sitten
sellainen on olemassa. Tuolta flightforum.fi palstalta voisin oikeastaan
kysäistä asiaa...

-veli-matti

[Veli-Matti Karppinen]

Post by Veli-Matti Karppinen

Post by t***@helsinki.fi.invalid
Mielenkiintoista luettavaa kuumailmapalloilun historiasta!
Yksi kysymys nousee mieleen, kun hämärästi muistelen nuorena lennokkipoikana
kuulleeni tuosta Kasevan onnettomuudesta: onko siitä otettu valokuvaa?
Hämärä mielikuva, että olisin sellaisen nähnyt, mutta voi toki olla että
muisti tekee tepposet, ja vain vilkas mielikuvitus on kuvittanut lukemani
tapauksen...
-Tapio-

Minullakin on sama mielikuva, että olisin nähnyt valokuvan putoavasta
pallosta. Joko meillä molemmilla on vilkas mielikuvitus tai sitten
sellainen on olemassa. Tuolta flightforum.fi palstalta voisin oikeastaan
kysäistä asiaa...
-veli-matti

Kyllä kuva tuntuu olevan olemassa. Alla olevan linkin takaa löytyy
keskustelua ja pari kuvaakin:

http://www.flightforum.fi/forum/index.php?topic=49661.0

-veli-matti

[Harri Pihl]

Post by Veli-Matti Karppinen
Kyllä kuva tuntuu olevan olemassa. Alla olevan linkin takaa löytyy
http://www.flightforum.fi/forum/index.php?topic=49661.0

Kyllä siitä kuvia on. Taisipa olla peräti kuvasarja jossa näkyy ilman
karkaaminen ja pallo tulee sukkana alas.

Olinpa minäkin Kasevan kyydissä joskus 70-luvulla. Sellainen joku
kesätapahtuma kylän urheilukentällä ja pallo kävi narun päässä muutaman
kymmenen metrin korkeudessa.

Harri

[Rauno Viljanen]

Post by Veli-Matti Karppinen

Post by Veli-Matti Karppinen

Post by t***@helsinki.fi.invalid
Mielenkiintoista luettavaa kuumailmapalloilun historiasta!
Yksi kysymys nousee mieleen, kun hämärästi muistelen nuorena lennokkipoikana
kuulleeni tuosta Kasevan onnettomuudesta: onko siitä otettu valokuvaa?
Hämärä mielikuva, että olisin sellaisen nähnyt, mutta voi toki olla että
muisti tekee tepposet, ja vain vilkas mielikuvitus on kuvittanut lukemani
tapauksen...
-Tapio-

Minullakin on sama mielikuva, että olisin nähnyt valokuvan putoavasta
pallosta. Joko meillä molemmilla on vilkas mielikuvitus tai sitten
sellainen on olemassa. Tuolta flightforum.fi palstalta voisin oikeastaan
kysäistä asiaa...
-veli-matti

Kyllä kuva tuntuu olevan olemassa. Alla olevan linkin takaa löytyy
http://www.flightforum.fi/forum/index.php?topic=49661.0
-veli-matti

XX
Näytti löytyvän pari kuvaa. Ne kuvat saattoivat olla Malmin kirkon pihasta,
jossa hän lennätteli ankkuroituna ihmisiä. Maisema jo kertoo omalla
tavallaan siitä ettei tuulia ja pieniäkään paikkoja hätkähdetty.
Kaupallisella pallolla ei tuollaiseen metsään lähdettäisi lentämään.
Tuossa kuvassa ollut pallo oli se ensimmäinen "Sampo": Sen pallon muuten
katsasti Pekka Pärssinen Tapanikan kirkolla.


Salpausselällä tapahtui raju lento. Ensin koulun seinään... siitä sitten
suoraan lähimäntyihin. Siitä palloon tuli joku repeämäkin mutta
maalarinteippiä oli matkassa ja vihellykset jatkuivat. Kotona sitten
suunniteltiin että miten estettäisiin moinen raahaaminen. Ratkaisu oli
suuri tyhjennysventtiili. Valitettavasti. Idea ei ollut minun, koska minä
mm. kieltäydyin tekemästä suurta venttiiliä omaan pallooni.

Voi olla etten minäkään lentelisi jos olisin rakentanut....
Terv.RV

[Rauno Viljanen]

Post by Veli-Matti Karppinen

Post by t***@helsinki.fi.invalid
Mielenkiintoista luettavaa kuumailmapalloilun historiasta!
Yksi kysymys nousee mieleen, kun hämärästi muistelen nuorena lennokkipoikana
kuulleeni tuosta Kasevan onnettomuudesta: onko siitä otettu valokuvaa?
Hämärä mielikuva, että olisin sellaisen nähnyt, mutta voi toki olla että
muisti tekee tepposet, ja vain vilkas mielikuvitus on kuvittanut lukemani
tapauksen...
-Tapio-

Minullakin on sama mielikuva, että olisin nähnyt valokuvan putoavasta
pallosta. Joko meillä molemmilla on vilkas mielikuvitus tai sitten
sellainen on olemassa. Tuolta flightforum.fi palstalta voisin oikeastaan
kysäistä asiaa...
-veli-matti

XXX
Sellaisia valokuvia on olemassa, useita.
Terv.RV

[Rauno Viljanen]

Post by t***@helsinki.fi.invalid
Mielenkiintoista luettavaa kuumailmapalloilun historiasta!
Yksi kysymys nousee mieleen, kun hämärästi muistelen nuorena lennokkipoikana
kuulleeni tuosta Kasevan onnettomuudesta: onko siitä otettu valokuvaa?
Hämärä mielikuva, että olisin sellaisen nähnyt, mutta voi toki olla että
muisti tekee tepposet, ja vain vilkas mielikuvitus on kuvittanut lukemani
tapauksen...
-Tapio-

XX
Valokuvia on otettu kohtalaisen iloisestikin. Minä otin monia valokuvia
oman palloni rakentajaisista, onpa minulla otettu valokuvia myös Kasevan
pallon rakentamisesta. Kasevan ensimmäinen pallohan ommeltiin (minä olin
yhtenä) Tapanilan kirkon urheilusalissa. Samassa paikassa minäkin rakensin
myöhemmin oman palloni koska lattian tulee olla puhdas kankaiden ollessa
levitettyinä lattialla.
Samaan aikaan Veikko ompeli uutta pienempää palloaan kotonaan. Minä tein
kerholaisteni kanssa kirkolla. Näin sen pallon kerran, mutta sittemmin en
ole kuullut siitä mitään. Se pallo tehtiin samasta sveitsiläisestä
kankaasta kuin minunkin. Kestävyystestithän tein minä. Se saattaa olla
Veikon pojalla muistona. Kolme palloa Veikko teki, ja sillä suurimmalla
meni henki. Sen Veikko teki välittömästi pienen valmistumisen jälkeen.

Kuvia vaan löytyy vähän mistä sattuu. Myös Veikon oma poika kuvasi palloa,
varmasti minua enemmän. En ole vain viitsinyt kysellä häneltä lisää kuvia
tietäen, että tuon onnettomuuslennonkin kuvasi juuri hänen oma poikansa. En
haluaisi muistuttaa häntä siitä, ei ollut helppoa murrosikäisen
valokuvatessa isänsä viimeistä lentoa.

Mutta minulla on myös äänityksiä mm. Veikko Kasevan pallofilosofiasta.
Sellaisia ei liene muilla. Minulla oli musiikkitieteen laitoksen Kudelskin
kannettava studionauhuri jolla äänityksiä tein. Myöhemmin ostin Singaporesta
samantyyppisen omaksi.
Tarkoitus oli myös tehdä kuunnelma palloidean kehittymisestä. Äänitin mm
lentokeikan Malmilla, jonka aikana Veikko saneli halustaan lentää. Muistan
vielä kuinka lentäjä katseli meitä vähän pitkään kun toinen nauhoitti useita
otoksia.... "Se on hyvä... mutta en haluaisi nousta väkisin.... Se on
hyvä.. mutta..."
Olen äänittänyt myös Veikon tekemän "Pallolaulun", laulajana Veikon vaimo.
Tämä nauhoitus voi olla sellainen johon liittyy niin ristiriitaisia muistoja
etten voi sitä minnekään julkistaa, ettei hänen vaimonsa tai poikansa vain
saisi kuulla sitä.
Jos homma olisi mennyt kuten piti, pallo lentäisi edelleen, ja kaikki tuo
olisi valmiina äänityksinä kukaties singlelläkin.
Veikon vaino tietenkin tietää minulla olevan ne äänitykset (minähän ne
äänitin). Mutta mitään puhetta ei niiden kopioista ole kuulunut.

Tuntuu kuitenkin siltä, että Kasevasta pitäisi tehdä nettiin webbisivu johon
pantaisi kuvia sekä äänityksiä, mutta kuka ja millä ajalla ne tehtäisiin?
Että kaikkea on mutta..... Tarkoitukseni on kuitenkin kysyä, olisiko
muitakin valokuvia jos joskus tuo webbisivu tehdään. Pallolaulun voisin
ainakin kirjoittaa sinne mutta en tiedä arvaako panna äänitettä kaikkien
kuultavaksi.

Hänen poikansa pitää valokuvausfirmaa, ja hän on opiskellut mm.
digikuvaamisen saloja kuten nettisivujenkin tekoa. Ilmeisesti tässä
odotellaan koska aika tulee sopivaksi tällaisten sivujen tekoon. Luulisin,
että ennen sitä ajan olisi jätettävä omasta aviovaimosta. Voi olla muuten
liian raskasta hänelle.
Muuten minä satun siinä äänityksessä olemaan bassossa.
Terv.RV

[Kaija Tuuna]

Post by Rauno Viljanen

Post by t***@helsinki.fi.invalid
Mielenkiintoista luettavaa kuumailmapalloilun historiasta!
Yksi kysymys nousee mieleen, kun hämärästi muistelen nuorena lennokkipoikana
kuulleeni tuosta Kasevan onnettomuudesta: onko siitä otettu valokuvaa?
Hämärä mielikuva, että olisin sellaisen nähnyt, mutta voi toki olla että
muisti tekee tepposet, ja vain vilkas mielikuvitus on kuvittanut lukemani
tapauksen...
-Tapio-

XX
Valokuvia on otettu kohtalaisen iloisestikin. Minä otin monia valokuvia
oman palloni rakentajaisista, onpa minulla otettu valokuvia myös Kasevan
pallon rakentamisesta. Kasevan ensimmäinen pallohan ommeltiin (minä olin
yhtenä) Tapanilan kirkon urheilusalissa. Samassa paikassa minäkin
rakensin myöhemmin oman palloni koska lattian tulee olla puhdas kankaiden
ollessa levitettyinä lattialla.

Millaisella koneella ompelu tehdään? Mahtaa olla erilainen kuin
"kotisingeri"?


kaija

[Rauno Viljanen]

Post by Kaija Tuuna

Post by Rauno Viljanen

Post by t***@helsinki.fi.invalid
Mielenkiintoista luettavaa kuumailmapalloilun historiasta!
Yksi kysymys nousee mieleen, kun hämärästi muistelen nuorena lennokkipoikana
kuulleeni tuosta Kasevan onnettomuudesta: onko siitä otettu valokuvaa?
Hämärä mielikuva, että olisin sellaisen nähnyt, mutta voi toki olla että
muisti tekee tepposet, ja vain vilkas mielikuvitus on kuvittanut lukemani
tapauksen...
-Tapio-

XX
Valokuvia on otettu kohtalaisen iloisestikin. Minä otin monia valokuvia
oman palloni rakentajaisista, onpa minulla otettu valokuvia myös Kasevan
pallon rakentamisesta. Kasevan ensimmäinen pallohan ommeltiin (minä olin
yhtenä) Tapanilan kirkon urheilusalissa. Samassa paikassa minäkin
rakensin myöhemmin oman palloni koska lattian tulee olla puhdas kankaiden

Post by t***@helsinki.fi.invalid

Post by Rauno Viljanen
ollessa levitettyinä lattialla.

Millaisella koneella ompelu tehdään? Mahtaa olla erilainen kuin
"kotisingeri"?
kaija

Kasevan esimmäinen pallo ommeltiin kuusilankaisella Pfaffin
teollisuusompelukoneella. Kone oli vuokralla.

Kun minä aloin ommella palloani, minulle tarjottiin Husgvarna 2000
ompelukonetta josta kaavailtiin saatavan mainos. Se oli kyllä ihan
kotikone, tosin parempi kuin Singer, mutta senkin oli vaan taivuttava....

Koska jouduin ompelemaan jokaisen sauman toiseenkin kertaan, oli pallon
ompeleminen liikaa koneelle. Muistan, kun vein louskuttavaa neuloja
katkovaa konetta huoltoon, siellä ihmeteltiin että mitä ihmettä minä olin
koneella oikein tehnyt? Minä kun halusin ommella vain yhden pallon. Olin
ommellut uuden hienon kaksoisautomaatin loppuun!.... konessa oli liikaa
muoviosia.

Sitten menin kriittisenä kaverina kysymään käyttööni sellaista ompelukonetta
joka oli suunniteltu kovaan käyttöön, ja että koneessa oli kaikki ohjurit ja
mekanismi metallia. Niinpä minulle annettiin käyttöön Alice
kaksoisautomaatti joka vastaa italialaista Necchi-ompelukonetta. Se kone
kesti rääkin. Myöhemmin ostin sen koneen itselleni ja kuukausi sitten
ompelin kaverini kanssa sillä kahdet paksut talvimakuusäkit. Ei ole kone
helpolla päässyt pallon valmistumisen jälkeenkään.
Täytteineen parin sentin paksuinen jööti vasta on kidutusta ompelukoneelle.
Sillä minä laskin niin pelkkää kangasta kuin pehmusteidenkin läpi... ja
kaiken kruunuksi vedimme koneella myös tarranauhat lujan liiman kera. Eikä
ollut vain yksi kerta kun kone sanoi "Jjjjjau!"... sitten kivettymää piti
vääntää kaksin käsin pyörästä toiseen asentoon jospa vielä vaikka
vähäisekin...Saldo kuusi katkottua erikoisneulaa. Pallon teko oli koneelle
paljon helpompaa.

Kyllä pallon voi ommella kotiompelukoneellakin, jos katsoo ettei siinä ole
muoviosia. Amerikkalainen vanha polkusingeri voi olla hyväkin
pallonompelukone sähkömoottorilla terästettynä. Mutta uudet Tieto-Singerit
pitää kiroten kieltää. Eikä lankana saa olla tavallista ompelulankaa.
Terv.RV

[Kaija Tuuna]

"kartsa" <***@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:***@g43g2000cwa.googlegroups.com...



Mutta olipa mainiota luettavaa tämä Raunon kertomus. Ilmailijalla
pitää olla itseluottamusta ja nöyryyttä oikeassa suhteessa, ja
kuppilatiima on arvokasta ymmärryksen kehittäjänä. On mukava
havaita, että netissäkin saattaa törmätä kuppilatiimahelmiin.


Anteeksi tietämättömyyteni, mutta mikä on "kuppilatiima"?


Kaija

[kartsa]

Post by Kaija Tuuna
Anteeksi tietämättömyyteni, mutta mikä on "kuppilatiima"?

Tiima on aikaa, ja kuppila on lentokentän kahvila-ravintola. Tiima
tarkoittaa yleensä lentokokemuksen määrää lentotunteina.
Lentokokemuksen myötä lentäjä oppii mm. yrityksen ja erehdyksen
kautta. Kuppilatiima on kuppilassa muiden ilmailijoiden kanssa
vietettyä aikaa. Sankaritarinat sinkoilevat: oli niin ja niin kova
keli, ja meikäläinen vain tunki sinne, mutta toiste en kyllä
lähtisi. Niistä tarinoista saattaa oppia jotakin, ettei tarvitse itse
tehdä kaikkia samoja virheitä, jotka muut ovat jo kokeilleet. Sitä
on kuppilatiima. Kuppilatiimaa ei tarvitse välttämättä kerätä
kuppilassa, kuppilatiimaksi sitä sanotaan silti.

kartsa

[Rauno Viljanen]

Post by Kaija Tuuna
Anteeksi tietämättömyyteni, mutta mikä on "kuppilatiima"?
Kaija

Missä lentäjät vain kohtaavat, siellä puheenaihe on yleensä ilmailussa.
"Kuppilatiima" sai alkunsa lentokenttien kahviloissa käydyistä
keskusteluista. Siellä toisen erehdykset ja voitot tulevat julki, ja siitä
kaikesta tiedosta voi oppia paljonkin.

Sana "tiima" taas tulee tiimalasista. Se tarkoittaa aikaa. Ilmailijoiden
slangiin kuuluu sana lentotiima, lentoaika. "Hei Pertsa, paljonko sait
kerättyä lisää tiimaa sen armottoman noston ansiosta?"

Nykyään kuppilatiimaksi kutsutaan lähes kaikkea lentäjien välistä
keskustelua josta joku voi oppia jotakin. Vaikka esim. Räyskälän
lentokentällä on oma kuppila, siitä huolimatta ehkä suurin osa
kuppilatiimasta siellä kertyy saunassa.
Terv.RV

[Rauno Viljanen]

Post by Rauno Viljanen
Lisäksi pallo on
idioottiturvallinen. Se ei suoraansanoen voi vikaantua niin, että se
esim. putoaisi alas.

...Pallo alkoi vajota, mutta vajoaminen kiihtyi putoamiseksi...

Olen aistivinani pienen ristiriitaisuuden edellä lainattujen pätkien
kesken. Ilmeisesti ristiriitaisuuden vaikutelma johtuu siitä, että
pioneerihenkinen ilmapalloilu ja nykyajan kaupallisesti saatavilla
olevilla kuumailmapalloilla ilmapalloilu ovat kaksi eri asiaa?

(RV)
Jos luet tarkemmin, mitään ristiriitaa ei ole. Yllä oli kysymyksessä väärin
tehty venttiili, siksi putoaminen. Pallo on kyllä idioottivarma lentolaite
kunhan se on rakennettu oikein.
Kasevan vei siis pallo, jolla piti pystyä lentämään säässä kuin säässä.
Turvalliseen palloon taas liittyy paljon rajoituksia. Meidän pallomme eivät
olleet kaupallisia vaan täällä suunniteltuja sekä täällä tehtyjä. MInun
palloni on turvallinen, mutta se vaatii heikkotuulisen tai tyynen lentosään.

Post by Rauno Viljanen
Muuten pallolla oli miellyttävä lentää koska se
lähti kohoamaan äänettömästi ja tasaisesti kuin aave. Vain ajoittainen
polttimen ääni rikkoi aavemaista tunnelmaa. Pallon hohto ei tarjoa mitään
"kyytiä" kyyditystä haluaville, mutta pallo tarjoaa kokonaan erilaisen
ilmailuelämyksen aavemaisuudellaan.

Oma ystäväpiirini on ilmailijavoittoista, ja heistä kaikki
kuumailmapallon kyytiin päässeet ovat kehuneet kokemusta. On kuulemma
upeaa kulkea taivaalla tuulen mukana, tyynessä hiljaisuudessa.
Itselleni ei ole valitettavasti osunut kohdalle sopivaa tilaisuutta
päästä kyytiin, mutta enpä usko kieltäytyväni, jos sopiva
tilaisuus tulee. Omat kuumailmapallokokemukseni rajoittuvat siihen,
että olen muutaman kerran melkein pompannut säikähdyksestä pohjan
läpi koriin sisään, kun vasta ilmaan noussut pallo on lipunut salaa
äänettömästi pään päälle, ja käynnistänyt polttimensa juuri
yläpuolellani. Matalalla yli lentävän pallon polttimen ääni tuntuu
tulevan niin läheltä, ja on niin voimakas, että pitää olla aika
teräshermoinen tai kuuro, ellei sitä säikähdä.

(RV)
Poltin rikkoo tunnelmaa, lisäksi pallossa on "ikuinen liekki" joka kohisee
vähän jatkuvasti. Mutta se pihinä ei häiritse.
Kuumailmapallolennon ensimmäinen yllätys on maan vajoamisessa. Korin
lattialla seistään, polttimella lämpöä lisää kunnes maa lähtee pikkuhiljaa
vajoamaan. Itse tunnet seisovasi paikallaan. Ei mitään nykäisyä, ei edes
nousun tunnetta. "Maa lähtee vain vajoamaan alemmas" kunnes ollaan
lentokonemaisemassa.

Lentokoneella voi laskeutua mille lentokentälle haluaa ja kentän voit valita
tuulista välittämättä.

Ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Kentälle pääseminen voi kaatua
tuuliolosuhteisiin, liian kova ja vääränsuuntainen tuuli estää
kyllä kentälle pääsyn. Todellista vapautta tarjoaa vain
purjelentokone, sillä voi lentää tuntikausia, vaikka tankit ovat
tyhjät, ja sillä voi suorittaa maastolaskun vastatuuleen, tuuli
sitten jäätävästä pohjoisesta tai etelästä sohjoisesta.

(RV)
Pitää täysin paikkansa. Säävaraus on hyvin pieni, lähes olematon.
Sateellakin voi lentää... kuten kovalla tuulellakin joka hipoo
myrskylukemia. Lentokoneella voi laskeutua vastatuuleen ja sivutuuleen.
Vääränsuuntainen tuuli ei ole kertaakaan estänyt kentälle pääsyä.
Jäätävä keli on pahin, siinä on riskit, mutta silloin ei lähdetä
lentämäänkään. Toinen on ukonilma. Sen ali voi monilla koneilla mennä,
mutta on varauduttava melkoisiin ravistuksiin

Purjelentokone ei tarjoa vapautta koska purjelennon ehto on hinauspalvelu ja
avustajat. Poikkeuksena kalliit moottoripurjehtijat. Ainakin minä pidän
hyvin tärkeänä riippumattomuutta. Voit mennä ja laskeutua. Voit ottaa
teltan ja majoittua. Voit ottaa pyörän jolla pääset kaupunkiin tai kylään.
Voit lähteä paluulennolle omin päin tarkistettuasi vain lentokoneen ja
tankkauksen määrän sekä sään.



Mutta olipa mainiota luettavaa tämä Raunon kertomus. Ilmailijalla
pitää olla itseluottamusta ja nöyryyttä oikeassa suhteessa, ja
kuppilatiima on arvokasta ymmärryksen kehittäjänä. On mukava
havaita, että netissäkin saattaa törmätä kuppilatiimahelmiin.
Elämä on täynnä pieniä ja isompia valintoja, ilmailijalle ero
ehjänä säilymiseen ja totaaliseen tuhoon johtavan tapahtumaketjun
lenkeissä voi olla hiuksenhieno. Hengissä säilyneiden kertomukset
ovat joskus aika koskettavia, kuten oli tämäkin. Moni meistä on
joskus koetellut omaa ketjuaan puoliksi avonaisilla lenkeillä, ja
kiitellyt kovasti onneaan, että ketju kantoi kaikesta huolimatta.
Kokemuksista viisastuneena haluaa pitää lenkit jatkossa umpinaisina,
ja usein on parempi viisastua muiden kokemuksista kuin omistaan, siinä
kai se kuppilatiiman perusidea juuri lienee.
kartsa

(RV)
Mitä olen ilmailussa huomannut, kaikkein suurin hengenlähtöriski tulee
näyttämisen halusta. Viime aikoina Suomessakin on sattunut
kuolinonnettomuuksia joihin suurimpaan osaan on liittynyt näyttämisen halu.
"Maailman korkeimman puun" legenda perustuu tosiasioihin: Tuollainen puu on
lähes jokaisen lentokoulun asialistalla omana kotikoivuna. Eli vasta
lupakirjan saanut nuori vuokraa koneen, ja lähtee näyttämään kotiväelleen,
isukille ja äidille "Miten teidän poikanne lentää".... läheltä, niin ettei
kenellekään käy epäselväksi se, kuka koneessa istuu. Sitten kahahtaa, ja
pelti rämisee oman isän jalkojen ääressä. Tällaista on tapahtunut varmaan
paljon koska siitä muistetaan puhua.

Joitakin viehättää puikkelehtiminen puiden väleissä ja sillan aluset
kiinnostavat kovasti. Amerikkalaiset mainostavat ultrakevytlentokonetta
joka erikoisrakenteisena lentää selällään (sitä ei tietenkään kerrota).
Kone näyttää päällepäin ehdottomasti vakiolta.

Suomessa erästä kaveria kiellettiin lähtemästä kangaspäällysteisellä vanhan
ajan ultralla räntäsateeseen. Ei vaikutusta, kaveri lähti toisen kanssa
jäätävään keliin (pahimpaan sellaiseen), räntä jäätyi siipiin ja peräsimiin,
lento jatkui. Polttoaine uhkasi loppua, jolloin lasku maantien reunaan
bensiiniaseman viereen. Ja ei kun taas ilmaan. Niin sitten kävi, että
jäätynyt lumi pilasi siiven profiilin muodon, ja jää toi koneeseen reippaan
ylipainon. Silloin tuo kone putosi alas ja henki vek.

Minun ensimmäisen koulukoneen kohtalo oli typerä. Hyvin lentävä kone, mutta
eräs sai päähänsä ajaa lentokentällä täyttä vauhtia parin metrin korkeudessa
näyttävästi myötätuuleen jonka jälkeen katselijoiden läheltä jätkä veti
koneen pystykäännökseen. Jos ei siitä selviä Aerobatic-Cessna, ei siitä
selviä ultrakaan. Niinpä hieno kone sakkasi pystynoususta ja kaunis kone
meni lunastukseen. Aivan turhaan! Kerran minä näin yhden kentällä
vierailevan ultrakevyen. Alkoi sataa räntää niin sankasti että minun piti
laskea radiolennokkini alas. Moottorin sammuttua kuulin ultrakevyen
rullaavan kentällä. Kentällä möykkäsi myös kentän päällikön ääni yrittäen
saada kaverit perumaan aikeensa. Eikä mitään... kohta kone starttasi
täydellä kaasulla ja "Moi moi...moi moi!" Päällikkö jäi katselemaan koneen
lipumista suoraan yli. Se lento sattui onnistumaan.

Yksi purjelentokone tuli näyttävästi kilpailussa kentän pintaan kiitäen
jolloin vesisäiliöiden tyhjennys.... ja kiskaisu jyrkästi ylös. Sekin
sakkasi liian röhkeasta noususta ja kone rämähti muutaman metrin päähän
katsojista. Yksi moottoripurjehtija sai kerran päähänsä kiusata yhtä
nuorempaa ultrakevytlentäjää ajellen koneen siivenkärki metrin parin päässä
ultrasta. Mitään ei sattunut, mutta ultrakevytlentäjä muistaa sen keikkansa
melko hikisenä lentona, koska karkuunkaan ultra ei purjehtijakaveria
päässyt.

Mikkelissä meni taannoin manan majoille exsperimental-lentokone, koska
kaverille tuli päähänsä näyttää koneen hyviä lento-ominaisuuksia hyvin
matalalla. Siinä hommassa lentäjän kavereiden joukolla katsellessa hieno
kone ja lentäjä menivät historiaan. Venäläisillä taitolentäjillä (kuten
monilla muillakin) on kummallinen vietti tehdä taitolentoa huippuluokan
stunteilla aivan kentän pinnan tasalla. Ne koneet kyllä pystyvät siihen,
mutta lentäjällä ei ole varaa tehdä pienintäkään virhettä. Ilmeisesti
kuoleman läheisyys viehättää?

Kaikki edelliset tapaukset (lisääkin riittäisi ja paljon)... olivat aivan
turhia manöövereitä. Juuri tuollaiset tapaukset ovat tyypillisiä
kerjuutilanteita joissa kerjäämällä kerjäten etsitään lento-onnettomuuksia.
Laskuvarjohyppääjät ovat löytäneet sillat ja rakennukset jotka pitää
valloittaa kukin vuorollaan. Suosittu paikka oli Tukholman näkötorni
ennenkuin sinne rakennettiin totaalisen luja ympäriverkotus. Mitä
matalammasta paikasta selviää, sen parempi kunnes.......
Osa laskuvarjohyppääjistä on spesialisoitunut vaarallisista paikoista
hyppäämiseen. Samoin kun taitolentokin on jakaantunut kahtia. Pääosa
lentäjistä harrastaa urheilutaitolentoa täsmällisten sääntöjen mukaan... ja
osa porukkaa taas räppätaitolentoa maata nuollen.
Maailmalla järjestetään mm. Red Bull-kisa lentokoneille jossa lennellään
joen uomissa ja siltojen ali. Paras silta on sellainen, jonka ali kone
mahtuu menemään vain pokalleen kallistettuna. Säpäleitä ei saa tulla.
Kyllähän noita riittäisi.....

Tuo on vain ilmailua, mutta samanlaista kuolemanläheisyyttä ja äärimmäisiä
fiboja etsitään kaikkialla muuallakin. Eläintarhan kilpa.-ajot kuului isäni
ja minun jokavuotisiin katselukohteisiimme. Muistan vuosikymmenten takaa
kuinka kuolemankurvi pörräsi aina täynnä katsojia pikkupoikia myöten. Tuo
kurvi oli legenda, koska takuuvarmasti lähes joka kisassa Midgetti pyöri
vaakakierteitä radalta ulos metsikköön. Monta kertaa mukaan mahtui myös
joku pikkupoika tai valokuvaaja. Siihen aikaan usein kilpa-auto ja
moottoripyörä haukahtivatkin melko tomakasti muuttuen isoksi tulipalloksi.
Tuo kilpailu käytiin perinteisesti äitienpäivänä. Kuinka monasti
rallikisoissa auto uloslentäessään kelaa jonkun katsojan? Kun
vaarallisimmat paikat keräävät aina eniten katsojia. Paitsi pieniä
hyppyrimäkiä, myös Lahden isosta mäestä on laskettu moottoripyörällä alas.
Moottorikelkoilla ajetaan kesällä sulaa järvenpintaa pitkiäkin matkoja.

Tuolla aivan lähellä olen huomannut nuorten mopoillaan pelaavan
"venäläistäšrulettia"... Suora syrjätie jota reunustaa omakotitalojen
tuuheat pensasaidat. Tuo tie ylittää isomman tien. Pojat yksi vuorollaan
ajavat lujaa vauhtia tuon tien yli, ja se on mamis jonka takajarruvalo
vilkahtaa... vain väistäminen jarruttamatta on sallittua. Joskus siellä
seisoo passissa poliisiauto jolloin tietenkin mennään kuin pyhäkoulussa.
Helsingin Pasilassa polkupyöräillään maastopyörillä. Siellä on talojen
seinien viertä portaat jalankulkutasolle. Uusi villitys on ottaa ylhäällä
jalankulkutasolla vauhtia ja hypätä pyörillä portaiden yli katutasolle. On
sattumasta kiinni milloin polkupyörä lentää nurkan takaa suoraan pahaa
aavistamattoman autoilijan eteen. "-Pojat... antakaa autoilijalle edes
mahdollisuus..."

Näin tuollaisen tapauksen kävellessäni eräitä portaita ylös
jalankulkukadulle. Yllättäen kuulin huudon "TULEE!"... en ymmärtänyt
mitään, mutta samassa polkupyörä lensi ylitseni iskeytyen nurkan jälkeen
katuun jouset notkuen. Autoa ei silloin sattunut kohdalle. Myöhemmin
tuosta kerrottiin televisiossakin.

Koska ihmisillä näyttää olevan tuollainen vietti, ei siihen auta parhaatkaan
virkamiehet, määräykset ja kiellot. Jos joku saa kerran päähänsä jotain,
niin se vain on..... Harkittua piittaamattomuutta vastaan ollaan
voimattomia, koska silloinhan ei sääntöjä halutakaan noudattaa. Silloin
tarkoitus on etsiä mahdollisimman varma kuolema josta vielä pystyy
selviämään. Se on aina suoritus, josta merkintä pannaan aina kirjaan.
Olisi valtava ihme, jos tällainen toiminta ei ulottuisi ilmailuun, vesille
ja muuallekin.
Terv.RV

[kartsa]

Post by Rauno Viljanen
Kuumailmapallolennon ensimmäinen yllätys on maan vajoamisessa. Korin
lattialla seistään, polttimella lämpöä lisää kunnes maa lähtee pikkuhiljaa
vajoamaan. Itse tunnet seisovasi paikallaan. Ei mitään nykäisyä, ei edes
nousun tunnetta. "Maa lähtee vain vajoamaan alemmas" kunnes ollaan
lentokonemaisemassa.

Kuulostaa kiehtovalta, ehkäpä pääsen jonain päivänä sellaisen
kokemaan.

Post by Rauno Viljanen
Vääränsuuntainen tuuli ei ole kertaakaan estänyt kentälle pääsyä.

No ei ole minullakaan estänyt kentälle pääsyä, mutta
määräkentälle pääsyn se kyllä on estänyt. Sen vuoksi tietenkin
on varasuunnitelma ja varakenttä, että johonkin päästään.
Talviliukkailla ei tarvitse aina olla edes kova sivutuuli, että
kentästä tulee menemätön paikka, mutta kyllä ne rajat
kesäkelilläkin löytyvät.

Post by Rauno Viljanen
Purjelentokone ei tarjoa vapautta koska purjelennon ehto on hinauspalvelu ja
avustajat. Poikkeuksena kalliit moottoripurjehtijat.

No joo, onhan purjekoneessa huonotkin puolensa. Ilmailulajina
purjelento on kuitenkin jalo ja hieno.

Post by Rauno Viljanen
Mitä olen ilmailussa huomannut, kaikkein suurin hengenlähtöriski tulee
näyttämisen halusta.

Näyttämisen halu yhdistettynä siihen, että kieltäydytään
puhaltamasta peliä poikki siinä vaiheessa, kun homma ei mennytkään,
kuten piti. Ensin näytetään, sitten huomataan, että marginaalit
tuli kämmättyä tai olosuhteet söivät ne. Silloin suljetaan silmät
niiltä tilanteilta, joita ei toivota tapahtuvan, ja joita varten
marginaalit on tarkoitettu. Jatketaan ja toivotaan parasta. Yleensä ei
tapahdu mitään, mutta sitten, kun tapahtuu, ei mitään ole
tehtävissä. Toinen vaihtoehto on, että ensin tapahtuu jotain, johon
tiedetään oikea ratkaisu, mutta oikea ratkaisu ei ole tarpeeksi
sankarillinen. On sankarillisempaa kaartaa moottorihäiriön jälkeen
takaisin kentälle kuin työntää kone hallitusti etusektorin
pusikkoon. Luotetaan omaan virtuoosimaiseen taitoon ja perstuntumaan,
vaikka tiedetään hyvin, että tätä ei pitäisi tässä tilanteessa
tehdä. Suurin piirtein sellaisella kaavalla on läjähtänyt tonttiin
kokeneita ja taitaviakin lentäjiä. Itseluottamusta ja nöyryyttä
pitää olla oikeassa suhteessa, henki lähtee, kun nöyryys unohtuu.

t. kartsa

[t***@helsinki.fi.invalid]

: Rauno Viljanen wrote:

:> Kuumailmapallolennon ensimmäinen yllätys on maan vajoamisessa. Korin
:> lattialla seistään, polttimella lämpöä lisää kunnes maa lähtee pikkuhiljaa
:> vajoamaan. Itse tunnet seisovasi paikallaan. Ei mitään nykäisyä, ei edes
:> nousun tunnetta. "Maa lähtee vain vajoamaan alemmas" kunnes ollaan
:> lentokonemaisemassa.

Tuo on muuten 100% totta. Yhden kerran olen päässyt pallolla lentämään.
Lähdettiin Kaivarista ja laskeuduttiin Bodom-järven maisemiin.
Lentoonlähdössä, samalla kun roikkui köysissä pitämässä palloa paikoillaan,
ehti katsella miten pari aiemmin lähtenyttä palloa pääsi nipin napin ohi
puiston viereisten talojen. Sitten saatiin oma pallo lähtövalmiuteen,
komennettiin koriin ja avustajat päästivät irti. Fiilis oli juuri kuten
Rauno mainitsi, pallo ei noussut, vaan maa vajosi. Puiston viereisten puiden
ohi mentiin vaivatta, ja kohta sai jo katsella Ullanlinnan talojen
sisäpihoille. Aika mainio kokemus...



-Tapio

[Kaija Tuuna]

Post by t***@helsinki.fi.invalid
:> Kuumailmapallolennon ensimmäinen yllätys on maan vajoamisessa. Korin
:> lattialla seistään, polttimella lämpöä lisää kunnes maa lähtee pikkuhiljaa
:> vajoamaan. Itse tunnet seisovasi paikallaan. Ei mitään nykäisyä, ei edes
:> nousun tunnetta. "Maa lähtee vain vajoamaan alemmas" kunnes ollaan
:> lentokonemaisemassa.
Tuo on muuten 100% totta. Yhden kerran olen päässyt pallolla lentämään.
Lähdettiin Kaivarista ja laskeuduttiin Bodom-järven maisemiin.
Lentoonlähdössä, samalla kun roikkui köysissä pitämässä palloa paikoillaan,
ehti katsella miten pari aiemmin lähtenyttä palloa pääsi nipin napin ohi
puiston viereisten talojen. Sitten saatiin oma pallo lähtövalmiuteen,
komennettiin koriin ja avustajat päästivät irti. Fiilis oli juuri kuten
Rauno mainitsi, pallo ei noussut, vaan maa vajosi. Puiston viereisten puiden
ohi mentiin vaivatta, ja kohta sai jo katsella Ullanlinnan talojen
sisäpihoille. Aika mainio kokemus...

Totta kaikki. Viime kesänä lensin kolmesti. Ensimmäisellä lennolla en edes
havainnut liikkeellelähtöä vaan yhtäkkiä huomasin, että lähtöpaikkaa
ympäröivät puut olivat kadonneet. Olimme jo korkealla niitten latvojen
yläpuolella. :)
Toisella lennolla sitten oikein tarkkailin lähtöä ja asia on juuri kuten
edelläolevat kertovat. Aika metkaa, kun mitään ei tuntenut. Ihmiset sekä
palloauto vain pienenemistään pienenivät! Autot näyttivät leikkiautoilta ja
talot legopalikoilta. Kun sitten hetken kuluttua noustiin ylemmäs, korvissa
tuntui painetta samalla tavalla kuin lentokoneessa. Miksi sitä ei tuntunut
heti lähdössä? Pitääkö nousunopeuden olla tietyn suuruinen ennen kuin
painetta tuntee?

Hauskalta myös näytti pallon varjo, joka pakení edeltäpäin lentäessämme
auringon suunnasta poispäin. Järven yläpuolella katsoin suoraan alaspäin ja
ihmettelin, että mikäs ufo se siellä näkyy - kunnes totesin sen pallon
kuvajaiseksi veden pinnalla!

Kolmannella lennolla taas laskeutuminen oli niin pehmeä, että en sitä edes
kunnolla huomannut. Mitään tömähdystä - kuten aikaisemmilla kerroilla - ei
ollut havaittavissa. Kori tuli ihan oikeassa asennossa maahan eikä pallokaan
lähtenyt raahaamaan. "Kapteeni" hoiti homman nappiin.

Koska pallo kulkee tuulen mukana, niin siinä ei tuule. Tämä on monille
yllätys. Samoin äänettömyys - kunnes poltin sitten pöhähtää.

Se, että palloa ei voi ohjata, on monille mysteeri, kertoi lentäjämme. Ainoa
tapa vaikuttaa kulkusuuntaan on etsiä eri suuntaisia tuulia eri
korkeuksilta.

Oletteko lentäneet talvella? Miten olette sen kokeneet?


Kaija

[Me]

Post by Kaija Tuuna
Se, että palloa ei voi ohjata, on monille mysteeri, kertoi lentäjämme. Ainoa
tapa vaikuttaa kulkusuuntaan on etsiä eri suuntaisia tuulia eri
korkeuksilta.

Itse asiassa, palloa tuntuu taitava lentäjä osaavan ohjata aika hyvin,
juuri eri kerroksissa vaikuttavien ilmavirtauksien hienoisella
suuntaerolla. Saatan olla väärässä, mutta tuntuma oli, että suuntaa voi
muuttaa kymmeniä asteita. Korjatkaa oikeat lentäjät jos olen väärässä.

Post by Kaija Tuuna
Oletteko lentäneet talvella? Miten olette sen kokeneet?

Viitisentoista vuotta sitten olin talvilennolla. Tuulen puute pakkasella
piti huolta siitä, että ainakaan kylmyys ei jäänyt mieleen, ainoastaan
aurinkoinen sää ja hassu havainto siitä, että Länsiväylä on itse asiassa
hirveän mutkainen tie. Lähdimme Kaivopuistosta ja Seurasaaren edustalla
jäällä luistelimme korin pohja jäätä raahaten, Lippajärvellä poimimme
käpyjä puista ja Kehä III:n pohjoispuolella pellolle laskeuduttaessa kun
hyppäsin koria pitelemään niin tasaiseksi luulemani paikka lumessa
olikin oja ja upposin polvia myöten veteen. Ja pallo laskeutui
muistaakseni johonkin aitaan ja ompelukoneelle tuli töitä.

Jos joskus saatte mahdollisuuden, niin käyttäkää se.

- Markku

Post by Kaija Tuuna
Kaija

[Rauno Viljanen]

Post by Rauno Viljanen
Purjelentokone ei tarjoa vapautta koska purjelennon ehto on hinauspalvelu ja
avustajat. Poikkeuksena kalliit moottoripurjehtijat.

No joo, onhan purjekoneessa huonotkin puolensa. Ilmailulajina
purjelento on kuitenkin jalo ja hieno.

XX(RV)
Purjelennon juju on nopeassa reittilennossa kun nostojen etsiminen ja
kerääminen talteen hidastavat ja vaikeuttavat matkantekoa. Lisäksi
purjelento on sosiaalinen laji. Sitä ei voi eikä tarvitse harrastaa yksin.

Post by Rauno Viljanen
Mitä olen ilmailussa huomannut, kaikkein suurin hengenlähtöriski tulee
näyttämisen halusta.

Näyttämisen halu yhdistettynä siihen, että kieltäydytään
puhaltamasta peliä poikki siinä vaiheessa, kun homma ei mennytkään,
kuten piti.

XX(RV)
Ei tarvitse odottaa mitään erikoistilannettakaan kun pelkkä näyttämisen halu
yksin jo riittää. Näyttämisen halu panee lentäjän usein tekemään jo
sellaisen virheen joka ylittää koneen lento-ominaisuudet. Hyvälläkin säällä
on vedetty pystykäännöstä kentän pinnasta koneella joka ei siihen kykene.
Eli pelkkä mahdottoman yrittäminenkin tarkoittaa varmaa onnettomuutta.
.........................................

Ensin näytetään, sitten huomataan, että marginaalit
tuli kämmättyä tai olosuhteet söivät ne.

XX(RV)
Tätä ei edes tarvitse odottaa. Marginaalit ylittyvät hyvin usein jo heti
yrityksessä.
...................................................


Silloin suljetaan silmät
niiltä tilanteilta, joita ei toivota tapahtuvan, ja joita varten
marginaalit on tarkoitettu. Jatketaan ja toivotaan parasta. Yleensä ei
tapahdu mitään, mutta sitten, kun tapahtuu, ei mitään ole
tehtävissä.

XX(RV)
Jokaisessa lentokoneessa on lento-ohjekirja joka antaa tarkat rajat koneen
hyväksyttävälle käytölle. Näyttämisessä ne rajat ylitetään usein selvästi.
Epäilenpä, ettei tuota lento-ohjekirjaa usein edes tunneta. Tyyppilennolla
luetaan kirjasta käyttöön liittyvä oleellinen, mutta muuten kirjaan ei
tutustuta.

Olen useammankin kuullut sanovan, kuinka "kyllä tällaisella koneella voi
lentää taitolentoa".... vaikka kirjan mukaan se on täysin kielletty.
Yleisintä tuollainen lienee ultrakevytilmailussa.
Moni ultra on hyväksytty soolona rajoitettuun taitolentoonkin, mutta ei enää
täydessä kuormassa.
...........................................................

Toinen vaihtoehto on, että ensin tapahtuu jotain, johon
tiedetään oikea ratkaisu, mutta oikea ratkaisu ei ole tarpeeksi
sankarillinen. On sankarillisempaa kaartaa moottorihäiriön jälkeen
takaisin kentälle kuin työntää kone hallitusti etusektorin
pusikkoon. Luotetaan omaan virtuoosimaiseen taitoon ja perstuntumaan,
vaikka tiedetään hyvin, että tätä ei pitäisi tässä tilanteessa
tehdä. Suurin piirtein sellaisella kaavalla on läjähtänyt tonttiin
kokeneita ja taitaviakin lentäjiä. Itseluottamusta ja nöyryyttä
pitää olla oikeassa suhteessa, henki lähtee, kun nöyryys unohtuu.
t. kartsa

XX(RV)
Tuollaisen tapauksen muistan jo oman opettajanikin kohdalta. Kurssin
lopussa hän piti vielä loppupuheen jossa erittäin ankarasti teroitti:
-"Muistakaa sitten.... jos moottori pian lentoonlähdön jälkeen alkaa yskia,
niin älkää jumalauta ainakaan yrittäkö kääntyä takaisin, koska koneen
matematiikkakin paljastaa sen mahdottomaksi. Koneen lento-ominaisuudet
eivät riitä vastatuulesta kääntymistä myötätuuleen ilman suurta korkeuden
menetystä."....

Tarvittiin vain yksi viikko. Tuon painokkaan muistutuksen antaja
purjekoneen hinauksessa huomasi moottorin yskivän. Polttoainetta oli.....
ja ei kun kaarto takaisin kentälle, josta konetta oli pakko vedättää puihin
törmäyksen estämiseksi ja sittan kaatuminen syöksykierteen alkuun ja PAX!.
Edessä oli metsää, mutta uskoisin hallitun loppuvedon puiden latvuksiin
vastatuulessa olevan turvallisempaa.
Mutta tämä ei enää välttämättä ole näyttämisen halusta vaan "Kotikenttäimu"
on vain niin voimakas. Tätä mietiessäni mieleeni on tullut myös käsite
"yöihminen" jolla tarkoitetaan sananmukaisesti ihmisen pimeitä puolia. Siis
sitä, mikä hetkittäin tekee ihmisen aivan muuksi mitä hän luonnostaan on.
"Yöihmisen" voi laukaista päälle mikä tahansa. Esimerkiksi vihantunne,
poikkeava odottamatun tilanne, rakkaan tai läheisen menettäminen, työpaikan
menetys, velan lankeaminen, voimakas hetkellinen alemmuuden tunne, jonkun
pelkääminen........

Ilmailussa ollaan nollapromillen kannalla. Tähän on perusteltu syykin: Jo
vähäinenkin humalatila pystyy kääntämään "yöihmiskytkimen" päälle. Usein
tällainen "kytkin" kääntyy päälle maanteillä tai vaikka ihan
kotioloissakin..

Näyttämisen halu nimittäin johtaa lentäjän tekemään sellaisia ratkaisuja
joista kone sekä lentäjäkään eivät voi selvitä. Näyttäminen ylipäätään on
onnettomuuden kerjäämistä. Koska näyttämiset tehdään ylensä matalalla, niin
jokainen näyttöön lähtevä asettaa itsensä joka kerta moniriskin eteen.
Usean päällekkäisen riskin otto on juuri se vaarallisin teko. Jo yksikin
riski toteutuessaan voi olla vaikea korjata, mutta multiriskin jokaista
päällekkäistä riskiä ei useimmin voi korjata. Esimerkiksi matalalla
lentäminen on jo yksi riski pohjalla..
Terv.RV

[hannu]

Post by Kaija Tuuna
jolla pääsi lentämään. Oikeastaan aika metkaa on sekin, että päästäkseen
ilmaan itse asiassa tarvitaan vain muutama peräkärryyn mahtuva osa.
Yritäpä kasata lentokone juuri ennen lentoon
lähtöä :), menee varmasti sormi suuhun?

No sitten pitää ottaa purjekone. Guinnessin ennätyskirjaan tekivät Selänpään
porukat suorituksen, jossaa purjekone meni perävaunusta 400 m n. 4
minuutissa. Ja kyllä itsekin on joskus aina tullut kone kasattua juuri ennen
lähtöä...

Ja sen laskeekin varmaan jotakuinkin samoihin paikkoihin kuin
kuumailmapallon (pl. pieni pelto lähes tyynessä) silloin kun kummallakin
halutaan tehdä turvallinen lasku.

Mutta kukin harrastaa tyylillään :)

hannu

[Hannu Tiitu]

Hei!

Muutamia kommentteja viestiketjun posteihin:

Ensiksikin mielenkiintoisia juttuja koskien Kasevan lentoja. Raunon
jutut olivat hienoa luettavaa. Meillähän on (ikuisuus)projekti menossa
harrasteen nettisivuilla www.pallo.net, jonka tiimoilla olisi
tarkoitus kerätä Kasevaa koskevaa materiaalia, ja saattaa ne sitten
nettiin.

--

Kuumailmalaivat ovat tosiaan ihan "oikeita" ilmaa kevyempiä
ilma-aluksia. Suomessa sellaisia ei ole, mutta esim. viime kesänä
täällä sellainen vieraili:
http://pallo.net/galleria/haku.php?tunnus=D-OOHH

Lentäminen kuumailmalaivoilla on hankalampaa kuin -palloilla. Tosin
tästä saadaan palkkioksi ohjauskyky. Ilmeisesti kuitenkaan härveli ei
oikein sovellu varsinaisten matkalentojen tekemiseen (ainakaan
vastatuuleen). Lisäksi tässä on tietysti se pointti, että
kuumailmalaiva ei ole kuumailmapallo....vähän sama kuin purjevene
vs. moottorivene...ja onhan moottorista ylimääräistä riesaa, jos
ajatellaan aluksen ylläpitämistä.

Mitä tulee kaasulla täytettyihin ilmalaivoihin, niin ne vasta ovat
todellisten herrasmiesten urheilua. Kannattaa tutustua heliumin
hintoihin ja ilmalaivojen tilavuuksiin...myös vetyä voi tietysti
käyttää, mutta sen kanssa on omat hankaluutensa.

--

Kasevan Sampo-pallo oli tosiaan ensimmäinen, jopa
Euroopassa. Amerikassa tehtiin ensimmäinen lento "uuden ajan"
kuumailmapallolla Ed Yostin toimesta jo 1960. Pallonetin kuva
Sammosta: http://pallo.net/galleria/haku.php?tunnus=OH-XVK

--

Pallolla voi laskeutua ja laskeudutaan huomattavasti tiiviimpiin
paikkoihin kuin purjekoneilla. Normaaleilla lentokeleillä lähestyminen
voidaan tehdä hyvinkin pystysuoraan, joten paikan reunaesteistä ei ole
niin suurta haittaa kuin purjekoneilla. Lisäksi pallo voidaan "vetää
ylös", joten pallolentäjä ei tarvitse niin suurta varmuutta
laskupaikan kelvollisuudesta (ja siitä että sinne ylipäätään pääsee)
silloin, kun laskeutuminen aloitetaan.

--

Pallojen polttimen teho on todellakin megawattien
suuruusluokkaa. Netistä löytyi nopeasti hakemalla Lindstrand-pallojen
huoltomanuaali http://www.lindstrand.co.uk/manuals/HABMM8.pdf , mistä
asia on todettavissa.

Terv.
H.

[Kaija Tuuna]

Post by Kaija Tuuna
Onko tällä foorumilla kuumailmapalloilua harrastavia tai siitä
kiinnostuneita? Viime vuonna kävin kolmesti kuumailmapallon kyydissä ja
innostukseni asiaa kohtaan on suunnaton. Ensi lauantaina häämöttää
seuraava lento - toivottavasti säätila on suosiollinen. :)

Vastaus itselleni:

Vaakanäkyvyys oli riittämätön. Taivas umpipilvessä ja hiukan sumuisen
tuntuista. Pilvet roikkuivat niin alhaalla, että pallo olisi varmaan
hukkunut sinne melko pian :). Näin ollen on tehtävä uusi varaus...

Kaija