Discussion:
vanhoista lentokoneiden tähtimoottoreista
(too old to reply)
PenttiL
2007-10-09 05:16:18 UTC
Permalink
Vaikka sylinterejä on luokkaa tusina, niin vaikuttaa, että pitkään
siellä
sytyttää vain 1-2 kpl, ja nekin suurinpiirtein vain joka 10. kierros.
Noissa taisi ainakin joissakin olla vielä jonkinlainen puolipuristin
systeemi
joka avasi käsittääkseni vivulla osan pakoventtiileistä käynnistyksen
ajaksi.
Tuo oli kai vain ihan käynnistystä keventämään.
Muistelen tuollaisen nähneeni jossain museossa... vaan en muista missä.
-=A.McYnen=-
Ainkin Munchenin teknillisessä museossa muistaakseni pääsi käsitykseen
mm. Sikorsky-helikopterin tähtimoottorin rakenteesta ja sijoituksesta
jos muistan oikein. Samoin Prahan teknisessä museossa on mm lentämiseen
liittyvää rekvisiittaa ihan hyvin.

Eräs tuttavani oli ilmavoimissa intissä joskus nelisenkymmentä vuotta
sitten ja muistan hänen kertoneen, että jonkun helikopterityypin
tähtyimooyttori suorastaan jossain tilanteessa kylvi ympärilleen paksua
rasvaa. Koneen tyyppiä en enää muista, saattoi olla joku
Neuvostoliittolaisvalmisteinen. Kyseisen ominaisuuden vuoksi ko.
koneella oli joku vähemmän imarteleva lempinimikin.

Vähän off-topic:


Ehkä? samalla konetyypillä oli harjoiteltu laskeutumista tilanteessa
jossa moottorin sammumisen takia lapakulmat käännetään ja saadaan näin
laskeuduttua suht turvallisesti jos kaikki menee nappiin ja kuinka
koneen ominaisuudet tukevat tätä ominaisuuta. Homma oli kuitenkin
osittain epäonnistunut ja kone mätkähtänyt varsin raskaasti mahalleen.
Kukaan siinä ei käsittääkseni oikeasti loukkaantunut, mutta tärähdyksen
johdosta sisälläolijat olivat vain istuneet puolitajuttomina
istuimissaan kun kenttäväki oli mennyt koneeseen sisään.

Muistaako kukaan tätä konetyyppiä tai alempana kerrottua haveria? Tosin,
näitä pienempiä juttuja varmaan on sattunut joskus muulloinkin.

-P
Heikki Heinonen
2007-10-09 09:13:03 UTC
Permalink
Post by PenttiL
Ehkä? samalla konetyypillä oli harjoiteltu laskeutumista tilanteessa
jossa moottorin sammumisen takia lapakulmat käännetään ja saadaan näin
laskeuduttua suht turvallisesti jos kaikki menee nappiin ja kuinka
koneen ominaisuudet tukevat tätä ominaisuuta. Homma oli kuitenkin
osittain epäonnistunut ja kone mätkähtänyt varsin raskaasti mahalleen.
Kukaan siinä ei käsittääkseni oikeasti loukkaantunut, mutta tärähdyksen
johdosta sisälläolijat olivat vain istuneet puolitajuttomina
istuimissaan kun kenttäväki oli mennyt koneeseen sisään.
Muistaako kukaan tätä konetyyppiä tai alempana kerrottua haveria? Tosin,
näitä pienempiä juttuja varmaan on sattunut joskus muulloinkin.
Veikkaan että se oli Mi-1.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Mil_Mi-1

Tai jos ei niin Mi-4.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Mil_Mi-4

http://www.saunalahti.fi/~harmalas/jussin2.html
PenttiL
2007-10-09 17:05:59 UTC
Permalink
Post by Heikki Heinonen
Post by PenttiL
Ehkä? samalla konetyypillä oli harjoiteltu laskeutumista tilanteessa
jossa moottorin sammumisen takia lapakulmat käännetään ja saadaan näin
laskeuduttua suht turvallisesti jos kaikki menee nappiin ja kuinka
koneen ominaisuudet tukevat tätä ominaisuuta. Homma oli kuitenkin
osittain epäonnistunut ja kone mätkähtänyt varsin raskaasti mahalleen.
Kukaan siinä ei käsittääkseni oikeasti loukkaantunut, mutta tärähdyksen
johdosta sisälläolijat olivat vain istuneet puolitajuttomina
istuimissaan kun kenttäväki oli mennyt koneeseen sisään.
Muistaako kukaan tätä konetyyppiä tai alempana kerrottua haveria? Tosin,
näitä pienempiä juttuja varmaan on sattunut joskus muulloinkin.
Veikkaan että se oli Mi-1.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mil_Mi-1
Tai jos ei niin Mi-4.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mil_Mi-4
http://www.saunalahti.fi/~harmalas/jussin2.html
Jompi kumpi. Kun muistelin tuttavani muita juttuja nuo muut kokeet joita
tuossa alimman saitin jutussa tekivät saattoivat hyvinkin olla samaa
puuhastelua kuin tuo onnettomuus joka sattui sittemmin
maahanlaskuharjoittelun yhteydessä.

-P
KK
2007-10-09 09:16:33 UTC
Permalink
Tämän olisi kai voinut laittaa vaihtoehtoisesti johonkin
ilmailuryhmäänkin..
Katselin muutamia YouTube-pätkiä isojen tähtikoneiden käynnistämisestä, ja
- millainenkohan se käynnistintekniikka oikein on? Ihmetyttää se kauhea
epäämäräinen kolina ja pauke.
- miksiköhän tuntuu, että käyntiin saaminen on hieman tuuripeliäkin ja
meininki on vähän 'laaki silloin, toinen joskus, pari paukahdusta ynnä
savupilvi; jonka jälkeen tarvitaankin uusi yritys'.
Vaikka sylinterejä on luokkaa tusina, niin vaikuttaa, että pitkään siellä
sytyttää vain 1-2 kpl, ja nekin suurinpiirtein vain joka 10. kierros. Vai
onko siellä joku lepuutussysteemi startin keventämiseksi niin että suurin
osa sylintereistä onkin startissa 'pimeinä' venttiilit auki tms?
Vai johtuuko vain kaasutintekniikan(?) puutteista?
Luulisi, että luotettaviksi ja käyntivarmoiksi suunnitellut koneet
lähtisivät myös jämptisti käymään, eikä tunnelma olisi kuin
tulppavikaisessa mopossa :-)
<juhani>
Laitan tämän alkuperäisen kysymyksenkin ilmailu-ryhmään, siellä jollakulla
voisi olla käsitys asiasta. Mielenkiintoinen kysymys!

- k
Pasi
2007-10-10 15:53:02 UTC
Permalink
Ehkä ei ihan liity aiheeseen, mutta tuossa on hyvä linkki kertomaan kuinka
homma
toimii:
http://travel.howstuffworks.com/radial-engine2.htm

Nykyään taitaa Harrikassa olla tähtimoottori, liekö muualla...
Vaikka sylinterejä on luokkaa tusina, niin vaikuttaa, että pitkään
siellä
sytyttää vain 1-2 kpl, ja nekin suurinpiirtein vain joka 10. kierros.
Noissa taisi ainakin joissakin olla vielä jonkinlainen puolipuristin
systeemi
joka avasi käsittääkseni vivulla osan pakoventtiileistä käynnistyksen
ajaksi.
Tuo oli kai vain ihan käynnistystä keventämään.
Muistelen tuollaisen nähneeni jossain museossa... vaan en muista missä.
-=A.McYnen=-
Ainkin Munchenin teknillisessä museossa muistaakseni pääsi käsitykseen mm.
Sikorsky-helikopterin tähtimoottorin rakenteesta ja sijoituksesta jos
muistan oikein. Samoin Prahan teknisessä museossa on mm lentämiseen
liittyvää rekvisiittaa ihan hyvin.
Eräs tuttavani oli ilmavoimissa intissä joskus nelisenkymmentä vuotta
sitten ja muistan hänen kertoneen, että jonkun helikopterityypin
tähtyimooyttori suorastaan jossain tilanteessa kylvi ympärilleen paksua
rasvaa. Koneen tyyppiä en enää muista, saattoi olla joku
Neuvostoliittolaisvalmisteinen. Kyseisen ominaisuuden vuoksi ko. koneella
oli joku vähemmän imarteleva lempinimikin.
Ehkä? samalla konetyypillä oli harjoiteltu laskeutumista tilanteessa jossa
moottorin sammumisen takia lapakulmat käännetään ja saadaan näin
laskeuduttua suht turvallisesti jos kaikki menee nappiin ja kuinka koneen
ominaisuudet tukevat tätä ominaisuuta. Homma oli kuitenkin osittain
epäonnistunut ja kone mätkähtänyt varsin raskaasti mahalleen. Kukaan
siinä ei käsittääkseni oikeasti loukkaantunut, mutta tärähdyksen johdosta
sisälläolijat olivat vain istuneet puolitajuttomina istuimissaan kun
kenttäväki oli mennyt koneeseen sisään.
Muistaako kukaan tätä konetyyppiä tai alempana kerrottua haveria? Tosin,
näitä pienempiä juttuja varmaan on sattunut joskus muulloinkin.
-P
Vesa T. Korhonen
2007-10-11 12:21:42 UTC
Permalink
Post by Pasi
Ehkä ei ihan liity aiheeseen, mutta tuossa on hyvä linkki kertomaan
kuinka homma
http://travel.howstuffworks.com/radial-engine2.htm
Nykyään taitaa Harrikassa olla tähtimoottori, liekö muualla...
Eipä ole Harrikassa tähtimoottoria vaan ihan tavallinen V2, joskin toisessa
kiertokangessa on kahtia jaettu alasilmä, jotta sylinterit saataisiin
peräkkäin. Muun merkkisissä veekakkosissa on sitten kiertokanget joko
vierekkäin samalla kaulalla tai jopa ihan omilla kauloillaan.

Tähtimoottorissahan vain yhden sylinterin kiertokanki on suoraan
kampiakselin kaulalla, ja ne muut kiertokanget on sitten nivelöity tähän
yhteen "pääkiertokankeen". Joissakin panssarivaunuissa on tuollaista
konstruktiota käytetty muistaakseni myös V-tyyppisen moottorin kanssa.



Vesa
--
vesapistekorhonen at ikipistefi
Pasi
2007-10-12 06:42:59 UTC
Permalink
http://www.howstuffworks.com/question325.htm
Post by Vesa T. Korhonen
Post by Pasi
Ehkä ei ihan liity aiheeseen, mutta tuossa on hyvä linkki kertomaan
kuinka homma
http://travel.howstuffworks.com/radial-engine2.htm
Nykyään taitaa Harrikassa olla tähtimoottori, liekö muualla...
Eipä ole Harrikassa tähtimoottoria vaan ihan tavallinen V2, joskin toisessa
kiertokangessa on kahtia jaettu alasilmä, jotta sylinterit saataisiin
peräkkäin. Muun merkkisissä veekakkosissa on sitten kiertokanget joko
vierekkäin samalla kaulalla tai jopa ihan omilla kauloillaan.
Tähtimoottorissahan vain yhden sylinterin kiertokanki on suoraan
kampiakselin kaulalla, ja ne muut kiertokanget on sitten nivelöity tähän
yhteen "pääkiertokankeen". Joissakin panssarivaunuissa on tuollaista
konstruktiota käytetty muistaakseni myös V-tyyppisen moottorin kanssa.
Vesa
--
vesapistekorhonen at ikipistefi
o***@oskut.fi
2007-10-13 10:51:18 UTC
Permalink
Post by Pasi
Nykyään taitaa Harrikassa olla tähtimoottori, liekö muualla...
Loading Image...
Etuvetoisia näköään kyhätty. Suomalaisvalmisteinen
takavetoinenhan on Tekniikan museossa, mutta ei
löytynyt kuvaa.
PenttiL
2007-10-14 05:56:02 UTC
Permalink
Post by o***@oskut.fi
Post by Pasi
Nykyään taitaa Harrikassa olla tähtimoottori, liekö muualla...
http://www.saunalahti.fi/~vpv/saatajat/kuvat/tahtimoottoripyora.jpg
Etuvetoisia näköään kyhätty. Suomalaisvalmisteinen
takavetoinenhan on Tekniikan museossa, mutta ei
löytynyt kuvaa.
Miteknöhän tuossa hyrrävoimat vaikuttavat ajettavuuteen.

Ja ilmailuaiheessa edelleen: Miten ns. pyörivä tähtimoottori vaikuttaa
lennettävyyteen? Eikös tällainen konstruktio ole periaatteessa
yksinkertaisempi, mutta pyörivää massaa vaikuttaisi oleva enemmän?

-P
TaaviUntamo
2007-10-14 07:06:31 UTC
Permalink
Post by PenttiL
Ja ilmailuaiheessa edelleen: Miten ns. pyörivä tähtimoottori vaikuttaa
lennettävyyteen? Eikös tällainen konstruktio ole periaatteessa
yksinkertaisempi, mutta pyörivää massaa vaikuttaisi oleva enemmän?
-P
Pyörivät tähtimoottorit olivat aika pieniä. Veikkaan, että ne olivat
selvästi nykyaikaisen liikennelentokoneen pyöriä pienempiä massaltaan.
Kun lentokone starttaa, pyörät pyörivät aika vinhasti. Niissäkin on
todella isot hyrrävoimat.

Kun lentokone tulee laskuun, pyöristä pölähtää savua niiden koskettaessa
kiitorataan. Pyörät ovat ensin paikallaan ja sitten kosketus panee ne
pyörimään. Kumia jää asfalttiin mahtavia määriä. Renkaan säästämiseksi
olisi järkevämpää panna pyörä pyörimään jo ilmassa ennen kuin se koskee
kiitorataan. Se taas olisi helppoa kiinnittämällä anemometrin kuppeja
vastaavia elementtejä vanteeseen. Näin ei kuitenkaan tehdä. Miksei?
Matti
2007-10-14 09:30:01 UTC
Permalink
Post by TaaviUntamo
Kun lentokone tulee laskuun, pyöristä pölähtää savua niiden koskettaessa
kiitorataan. Pyörät ovat ensin paikallaan ja sitten kosketus panee ne
pyörimään. Kumia jää asfalttiin mahtavia määriä. Renkaan säästämiseksi
olisi järkevämpää panna pyörä pyörimään jo ilmassa ennen kuin se koskee
kiitorataan. Se taas olisi helppoa kiinnittämällä anemometrin kuppeja
vastaavia elementtejä vanteeseen. Näin ei kuitenkaan tehdä. Miksei?
Saattaisi olla syynä että maakosketuksessa koneen nopeus hidastuu ja pysyy
kiitotien pinnassa pomppimatta kun renkaiden kiihtyvyyskitka syö
liikenergiaa .
-=A.McYnen=-
2007-10-14 21:07:38 UTC
Permalink
Post by Matti
Post by TaaviUntamo
Renkaan säästämiseksi
olisi järkevämpää panna pyörä pyörimään jo ilmassa ennen kuin se koskee
kiitorataan. Se taas olisi helppoa kiinnittämällä anemometrin kuppeja
vastaavia elementtejä vanteeseen. Näin ei kuitenkaan tehdä. Miksei?
Saattaisi olla syynä että maakosketuksessa koneen nopeus hidastuu ja pysyy
kiitotien pinnassa pomppimatta kun renkaiden kiihtyvyyskitka syö
liikenergiaa .
En oikein jaksa uskoa, että renkaan massalla olisi mitään mitattavaa
merkitystä hidastuvuuteen. Renkaat on kyllä ison näköiset, mutta silti
yllättävän kevyet suhteessa kokoonsa.
Veikkaisin, että pyöritysmekanismi vaan yksinkertaisesti painaa liikaa
ja veisi tilaa
muutenkin hankalan suurista metkalentoasennon koteloista.

Tuollaiset kupit olisivat myös sitten lähtökiihdytyksessä vastaavasti
jarruna, ja
kasvattaisivat vielä ilmanvastusta lähestymisvaiheessa.
Kuparinen
2007-10-15 05:19:10 UTC
Permalink
Post by -=A.McYnen=-
En oikein jaksa uskoa, että renkaan massalla olisi mitään mitattavaa
merkitystä hidastuvuuteen. Renkaat on kyllä ison näköiset, mutta
silti yllättävän kevyet suhteessa kokoonsa. Veikkaisin, että
pyöritysmekanismi vaan yksinkertaisesti painaa liikaa ja veisi tilaa
muutenkin hankalan suurista metkalentoasennon koteloista.
Tuollaiset kupit olisivat myös sitten lähtökiihdytyksessä vastaavasti
jarruna, ja kasvattaisivat vielä ilmanvastusta lähestymisvaiheessa.
Tuollaisia "turbiinivanteita" on kokeiltukin. Suurin ongelma on siinä,
että jos pyörien nopeusero on suuri, tulee juuri koneeseen
sivusuuntapoikkeamia juuri herkimmässä maakosketusvaiheessa kun
ohjattavuus on muutenkin huono.

Copper
TaaviUntamo
2007-10-15 05:55:50 UTC
Permalink
Post by Kuparinen
Post by -=A.McYnen=-
En oikein jaksa uskoa, että renkaan massalla olisi mitään mitattavaa
merkitystä hidastuvuuteen. Renkaat on kyllä ison näköiset, mutta
silti yllättävän kevyet suhteessa kokoonsa. Veikkaisin, että
pyöritysmekanismi vaan yksinkertaisesti painaa liikaa ja veisi tilaa
muutenkin hankalan suurista metkalentoasennon koteloista.
Tuollaiset kupit olisivat myös sitten lähtökiihdytyksessä vastaavasti
jarruna, ja kasvattaisivat vielä ilmanvastusta lähestymisvaiheessa.
Tuollaisia "turbiinivanteita" on kokeiltukin. Suurin ongelma on siinä,
että jos pyörien nopeusero on suuri, tulee juuri koneeseen
sivusuuntapoikkeamia juuri herkimmässä maakosketusvaiheessa kun
ohjattavuus on muutenkin huono.
Copper
Toinen syy liittyy nimenomaan hyrrävoimiin. Monasti sivutuulessa
lentokoneet tulevat laskuun hiukan kylki edellä. Pyörät ovat silloin
myös vinossa kulkusuuntaan nähden. Isolla nopeudella pyörivä pyörä
vääntäisi laskutelineen vartta isolla voimalla, kun kone kääntyy väkisin
kiitoradan suuntaiseksi ja hyrrävoima pitää pyörää "vinossa".

Lentokoneen nopeus laskeutumishetkellä on aika iso. Mitä pienempi pyörä
(lyhyempi kehä), sitä nopeammin sen pitäisi pyöriä. Isolla pyörällä on
koosta johtuva iso hyrrävoima, pienellä pyörimisnopeudesta.
Rauno
2007-10-15 08:53:29 UTC
Permalink
Eikö ne laukaise ne lätkät, spoilerit vai mitkä ne oli,
automaattisesti kun pyörät koskee maahan - > siipi sakkaa
sillä sekunnilla -> ei pompi ja pyörillä on hyvä jarruttaa.

Ei kylläkään vastausta kysmykseen miksei niitä pyöriä panna
liikeelle ennen maakosketusta.
Post by Matti
Saattaisi olla syynä että maakosketuksessa koneen nopeus hidastuu ja pysyy
kiitotien pinnassa pomppimatta kun renkaiden kiihtyvyyskitka syö
liikenergiaa .
Uljas Vauhti
2007-10-16 07:56:47 UTC
Permalink
Post by Rauno
Eikö ne laukaise ne lätkät, spoilerit vai mitkä ne oli,
automaattisesti kun pyörät koskee maahan - > siipi sakkaa
sillä sekunnilla -> ei pompi ja pyörillä on hyvä jarruttaa.
Ei kylläkään vastausta kysmykseen miksei niitä pyöriä panna
liikeelle ennen maakosketusta.
Laitetaan ne.
--
Uljas
Miikka Öhman
2007-10-28 13:12:56 UTC
Permalink
Eikö ne laukaise ne lätkät, spoilerit vai mitkä ne oli,
automaattisesti kun pyörät koskee maahan - > siipi sakkaa
sillä sekunnilla -> ei pompi ja pyörillä on hyvä jarruttaa.

Ei kylläkään vastausta kysmykseen miksei niitä pyöriä panna
liikeelle ennen maakosketusta.
Post by Matti
Saattaisi olla syynä että maakosketuksessa koneen nopeus hidastuu ja pysyy
kiitotien pinnassa pomppimatta kun renkaiden kiihtyvyyskitka syö
liikenergiaa .
t***@helsinki.fi.invalid
2007-10-28 19:28:28 UTC
Permalink
Post by Rauno
Eikö ne laukaise ne lätkät, spoilerit vai mitkä ne oli,
automaattisesti kun pyörät koskee maahan - > siipi sakkaa
sillä sekunnilla -> ei pompi ja pyörillä on hyvä jarruttaa.
Ei sakkaa siipi ei, vaikka spoilerit avaakin. Niitähän käytetään myös
ilmassa, eikä lentokone silloinkaan tipahda siltä lentämältä.

Spoileri on lentojarru. Se vähentää jonkin verran nostovoimaa, mutta sen
tärkein funktio on lisätä ilmanvastusta. Lentäessä niiitä käytetään, kun on
tarve pudottaa korkeutta, ilman että korkeus muuttuu nopeudeksi. Maassa
sillä voi _hitusen_ parantaa maassa pysymistä nostovoimaa vähentämällä,
mutta oleellisin tehtävä on jarrutus. Kosketuksen jälkeen vauhdista on vaan
haittaa, joten se pitää tärvätä mahdollisimman nopeasti.



-Tapio-
Tauno Voipio
2007-10-28 20:50:29 UTC
Permalink
Post by t***@helsinki.fi.invalid
Post by Rauno
Eikö ne laukaise ne lätkät, spoilerit vai mitkä ne oli,
automaattisesti kun pyörät koskee maahan - > siipi sakkaa
sillä sekunnilla -> ei pompi ja pyörillä on hyvä jarruttaa.
Ei sakkaa siipi ei, vaikka spoilerit avaakin. Niitähän käytetään myös
ilmassa, eikä lentokone silloinkaan tipahda siltä lentämältä.
Spoileri on lentojarru. Se vähentää jonkin verran nostovoimaa, mutta sen
tärkein funktio on lisätä ilmanvastusta. Lentäessä niiitä käytetään, kun on
tarve pudottaa korkeutta, ilman että korkeus muuttuu nopeudeksi. Maassa
sillä voi _hitusen_ parantaa maassa pysymistä nostovoimaa vähentämällä,
mutta oleellisin tehtävä on jarrutus. Kosketuksen jälkeen vauhdista on vaan
haittaa, joten se pitää tärvätä mahdollisimman nopeasti.
Laskussa on tarkoitus sakkauttaa siipi
tuuman korkeudella pinnasta. Spoilerit
auttavat, jos tuuma ei ollut aivan tarkka.
--
Tauno Voipio (CPL(A))
tauno voipio (at) iki fi
t***@helsinki.fi.invalid
2007-10-29 06:16:59 UTC
Permalink
Post by Tauno Voipio
Laskussa on tarkoitus sakkauttaa siipi
tuuman korkeudella pinnasta. Spoilerit
auttavat, jos tuuma ei ollut aivan tarkka.
Ei kai?

Jos kannuspyöräkoneen tuo laskuun kolmelle pisteelle, niin silloin siipi on
todellakin syytä saada sakkaamaan, muutoin tuee pomppu. Sen sijaan
päätelineille tuodussa laskussa, samoinkuin nokkapyörätelineellä
varustetussa koneessa ei siipeä tarvitse sakkauttaa, nopeuden hidastuskin
pienentää siiven nostovoimaa. Itse asiassa, jos nostovoiman pienentäminen
olisi oleellista, niin se tapahtuisi helpoimmin vetämällä laskulaipat ylös,
silloin siiven nostovoima pienenisi merkittävästi ja kun siiven kohtauskulma
pienenisi myös (profiilin takareunan noustessa) niin sekin pienentäisi
nostovoimaa. Kuitenkin laipat pidetään alhaalla aina siihen asti, kun kone
rullaa rullaustielle, mistä voi päätellä että kosketuksen jälkeen oleellista
on vauhdin hidastuminen, mihin tarkoitukseen alaslasketut laipat ovat
tehokkaimmat.


-Tapio-


Ps. tällä kertaa en mennyt Selinin follariansaan, vaan poistin audio- ja
yleisurheiluryhmät jakelusta.
Tauno Voipio
2007-10-29 06:38:04 UTC
Permalink
Post by t***@helsinki.fi.invalid
Post by Tauno Voipio
Laskussa on tarkoitus sakkauttaa siipi
tuuman korkeudella pinnasta. Spoilerit
auttavat, jos tuuma ei ollut aivan tarkka.
Ei kai?
Jos kannuspyöräkoneen tuo laskuun kolmelle pisteelle, niin silloin siipi on
todellakin syytä saada sakkaamaan, muutoin tuee pomppu. Sen sijaan
päätelineille tuodussa laskussa, samoinkuin nokkapyörätelineellä
varustetussa koneessa ei siipeä tarvitse sakkauttaa, nopeuden hidastuskin
pienentää siiven nostovoimaa. Itse asiassa, jos nostovoiman pienentäminen
olisi oleellista, niin se tapahtuisi helpoimmin vetämällä laskulaipat ylös,
silloin siiven nostovoima pienenisi merkittävästi ja kun siiven kohtauskulma
pienenisi myös (profiilin takareunan noustessa) niin sekin pienentäisi
nostovoimaa. Kuitenkin laipat pidetään alhaalla aina siihen asti, kun kone
rullaa rullaustielle, mistä voi päätellä että kosketuksen jälkeen oleellista
on vauhdin hidastuminen, mihin tarkoitukseen alaslasketut laipat ovat
tehokkaimmat.
Kyllä nokkapyöräkonekin tulee sakkauttaa
kiitotien yllä, muuten tulee pomppa, ei
tosin niin paha kuin lennettäessä nokkapyörä
edellä maahan.

Tuo laippojen nosto on joskus tarkkuuslaskuissa
käytetty temppu, jolla pakkaa tulemaan runtta-
lasku, enkä ainakaan omalla kovajalkaisella
Arrowillani tee sitä.
Post by t***@helsinki.fi.invalid
-Tapio-
Ps. tällä kertaa en mennyt Selinin follariansaan, vaan poistin audio- ja
yleisurheiluryhmät jakelusta.
Kiitos!
--
-Tauno Voipio
Mika Iisakkila
2007-10-29 07:45:56 UTC
Permalink
Post by Tauno Voipio
Laskussa on tarkoitus sakkauttaa siipi
tuuman korkeudella pinnasta. Spoilerit
auttavat, jos tuuma ei ollut aivan tarkka.
Onkin melkoinen kotiteatterijärjestelmä, jos siitä tuli tuuman korkuinen
lasku.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Janne Karppanen
2007-10-30 20:50:09 UTC
Permalink
Post by Mika Iisakkila
Post by Tauno Voipio
Laskussa on tarkoitus sakkauttaa siipi
tuuman korkeudella pinnasta. Spoilerit
auttavat, jos tuuma ei ollut aivan tarkka.
Onkin melkoinen kotiteatterijärjestelmä, jos siitä tuli tuuman korkuinen
lasku.
Näyttää taas joku kusipää lisäilleen ryhmiä. Pitäisi hirttää munista
tuollaiset >:-(
--
Terveisin
Janne Karppanen
Ensio Kujanpää
2007-10-31 17:16:09 UTC
Permalink
Asiaa !!
Post by Janne Karppanen
Post by Mika Iisakkila
Post by Tauno Voipio
Laskussa on tarkoitus sakkauttaa siipi
tuuman korkeudella pinnasta. Spoilerit
auttavat, jos tuuma ei ollut aivan tarkka.
Onkin melkoinen kotiteatterijärjestelmä, jos siitä tuli tuuman korkuinen
lasku.
Näyttää taas joku kusipää lisäilleen ryhmiä. Pitäisi hirttää munista
tuollaiset >:-(
Joni Lahti
2008-02-18 17:32:23 UTC
Permalink
Asiaa !!
Post by Janne Karppanen
Post by Mika Iisakkila
Post by Tauno Voipio
Laskussa on tarkoitus sakkauttaa siipi
tuuman korkeudella pinnasta. Spoilerit
auttavat, jos tuuma ei ollut aivan tarkka.
Onkin melkoinen kotiteatterijärjestelmä, jos siitä tuli tuuman korkuinen
lasku.
Näyttää taas joku kusipää lisäilleen ryhmiä. Pitäisi hirttää munista
tuollaiset >:-(
Ilpo Helin
2008-02-17 11:44:59 UTC
Permalink
Eikö ne laukaise ne lätkät, spoilerit vai mitkä ne oli,
automaattisesti kun pyörät koskee maahan - > siipi sakkaa
sillä sekunnilla -> ei pompi ja pyörillä on hyvä jarruttaa.

Ei kylläkään vastausta kysmykseen miksei niitä pyöriä panna
liikeelle ennen maakosketusta.
Post by Matti
Saattaisi olla syynä että maakosketuksessa koneen nopeus hidastuu ja pysyy
kiitotien pinnassa pomppimatta kun renkaiden kiihtyvyyskitka syö
liikenergiaa .
Nuuska
2008-02-18 20:22:40 UTC
Permalink
Tervehdys

Vuonna 1977 olin Zürichin lentokentällä Swissairin järjestämällä käynnillä.
Siellä mm. kerrottiin, että jumbojetin joka renkaasta irtoaa noin 0.5kg
kumia joka laskussa. Ihmettelyyni miksei niitä pyöriä panna liikkeelle jo
ennen kosketusta sain vastauksesksi, että asiaa on tutkittu vuosia ja
toistaiseksi saavutetut edut eivät mene mahdollisten haittojen edelle.
Ilmeisesti lentämisessä moinen renkan kuluminen kuitenkin on hyttysen paska
valtameressä muiden huolien rinnalla.

Nuuska

Heikki Heinonen
2007-10-15 06:51:07 UTC
Permalink
Post by PenttiL
Post by o***@oskut.fi
Post by Pasi
Nykyään taitaa Harrikassa olla tähtimoottori, liekö muualla...
http://www.saunalahti.fi/~vpv/saatajat/kuvat/tahtimoottoripyora.jpg
Etuvetoisia näköään kyhätty. Suomalaisvalmisteinen
takavetoinenhan on Tekniikan museossa, mutta ei
löytynyt kuvaa.
Miteknöhän tuossa hyrrävoimat vaikuttavat ajettavuuteen.
Ja ilmailuaiheessa edelleen: Miten ns. pyörivä tähtimoottori vaikuttaa
lennettävyyteen? Eikös tällainen konstruktio ole periaatteessa
yksinkertaisempi, mutta pyörivää massaa vaikuttaisi oleva enemmän?
Kone kaartaa toiseen suuntaan helpommin. Hävittäjälentäjien muistelmissa on
siitä joskus ollut juttua.
JP
2007-10-11 12:39:24 UTC
Permalink
Post by Pasi
Nykyään taitaa Harrikassa olla tähtimoottori, liekö muualla...
Harrikasta en tiedä, mutta tuossa pari villinnäköistä viritystä:

Loading Image...&imgrefurl=http://www.mile16.com/Radial.html&h=353&w=450&sz=44&hl=en&start=10&um=1&tbnid=aDfCHrPUCr4QQM:&tbnh=100&tbnw=127&prev=/images%3Fq%3Dradial%2Bbike%26um%3D1%26hl%3Den%26lr%3Dlang_da%257Clang_en%257Clang_fi%257Clang_no%257Clang_sv%26safe%3Doff%26sa%3DN
--
JP
Arto Nordberg
2008-02-17 18:23:10 UTC
Permalink
"Kyseessä oli peräti kahdeksas Dash 8-400-konetta kohdannut vika lyhyen
ajan > sisällä."
SAS se yrittää vaan lentää koneilla (money talks?) - ehkei enää
yritäkään?
Ei lennä, ei. Erikoista on, että muiden lentoyhtiöiden vastaavista
ongelmista ei ole kuultu mitään, onhan noita sentään maailmalla SAS:n 27
koneen lisäksi lähes 700 kpl.
Dasheja kaikkiaan. Noita ongelmallisia 8-400:sia on vain
noin 170
Loading...